Pelaajatarkkailija Jere Lehtisen rooli maajoukkueessa oli kisoihin saakka seurata suomalaispelaajien otteita erityisesti Pohjois-Amerikassa, jossa hän itsekin asuu. Pelaajan taitojen selvittämiseksi tarkkailijan täytyy nähdä useita pelejä.
– On nähtävä sekä koti- että vierasotteluita. Euroopassa kiinnitetään huomiota siihen, pystyykö pelaaja nostamaan tasoaan kansainvälisissä turnauksissa, kun otteluiden taso nousee. Monia pelaajia on seurattu vuosikausia.
Tavallinen penkkiurheilija muistaa ottelusta yleensä maalintekijät ja pahimmat rähinämiehet. Pelaajatarkkailijan näkökulma on laajempi, mutta maalit ovat Lehtisellekin tärkeitä mittareita.
– Kiinnitän huomiota mm. pelitapaan, toimintaan hyökkäys- ja puolustustilanteissa, sijoittumisiin, uhrautuvuuteen, aggressiivisuuteen ja kiekon hallintaan. Maalintekijöillä on aina valinnoissa puolellaan se etu, että meidän joukkueessa niitä ei koskaan ole liikaa.
Jos Lehtinen saisi hakea leijonamiehistöön kenet tahansa NHL:ssä pelaavan suomalaisen, valinta olisi helppo.
– Ottaisin Mikko Koivun. Hän on maailman parhaita keskushyökkääjiä. Maalivahdeista ehdotonta kärkeä ovat Pekka Rinne ja Tuukka Rask, mutta meillä on nyt kisoissa se osasto kunnossa.
Lehtinen tunnustaa kaipaavansa kentälle aina pelejä katsoessaan.
– Pelaan aina mukana ja jännitän katsomossa liikaa. Vuosi vuodelta tämä kaipaus kentälle on helpottanut ja on hienoa, kun saan olla muulla tavalla mukana lajin parissa. Mutta sitä jäällä olemisen fiilistä ei muissa hommissa tavoita, ja sen kaipaus jatkuu loppuelämän.
Marko Anttila hämmentää kaukalossa kuulumisia kyselemällä
Juti nostalgisena: Jäälle en kaipaa mutta menneitä muistelen