Jengiväkivalta rehottaa Ruotsissa: Tukholmassa 20 kuolemaan johtanutta ampumistapausta, joista vain yksi on saatu selvitettyä

Uutisaamussa vierailleen Lumikeron mukaan samaan aikaan myös yhteiskunnallisessa keskustelussa jengiväkivallan painoarvo on kasvanut.

– Vielä viisi vuotta sitten, kun ruotsalaisilta kysyttiin, miten tärkeänä asiana poliittisella agendalla he pitävät jengiväkivaltaa, vain yksi prosentti piti sitä tärkeimpänä asiana. Tällä hetkellä luku on 30 prosenttia, Lumikero kertoo.

Jo nyt voidaan sanoa, että jengiväkivalta on kärkiteemojen joukossa ensi syksynä pidettävissä valtiopäivävaaleissa. Tuore pääministeri Magdalena Anderssonkin on nostanut asiaa esiin ensimmäisissä puheissaan pääministerinä ja sosiaalidemokraattien puheenjohtajana.  

Moni ruotsalainen vaatii poliisilta, että rikosten ratkaiseminen saadaan kuntoon. Lumikeron mukaan Tukholmassa on tänä vuonna ollut kaksikymmentä kuolemaan johtanutta ampumistapausta, mutta vain yksi niistä on saatu selvitettyä.

Lumikero: Rinkebyn tunnelma muuttunut

Lumikero vieraili muutama päivä sitten Rinkebyssä, joka on Ruotsissa luokiteltu vaikeaksi asuinalueeksi jengiväkivallan kannalta. Vielä muutama vuosikymmen sitten sitä asuttivat monet suomalaiset.

– Minäkin kuskasin meidän lapsia naapurilähiöstä Rinkebyhyn kouluun, koska siellä oli suomenkielisiä luokkia. Nyt suomalaiset ovat muuttaneet melkein kokonaan pois, Lumikero muistelee.

Nykyisin Rinkebyssä asuu paljon maahanmuuttajia ja maahanmuuttajataustaisia, joiden juuret ovat muun muassa Afrikan sarvessa, Somaliassa, Syyriassa ja Irakissa. 

– Hyvin rauhallinen paikka päiväsaikaan, mutta tunnelma on kyllä kiristynyt, Lumikero summasi vierailuaan.

Lumikeron mielestä ruotsalaiset ymmärtävät, että ilman laajaa maahanmuuttoa yhteiskunta ei enää toimisi.

– Yhteiskunta on hyvin pitkälti rakentunut sen varaan, että varsinkin ensimmäisen polven maahanmuuttajat tekevät niitä duuneja, joita ruotsalaiset eivät tee, Lumikero sanoo.

Tilanteen helpottamiseksi hän ehdottaa pehmeitä keinoja sen lisäksi, että tuomiot ja rikosten ratkaiseminen saadaan kohdalleen.

– Avainkysymys on koulutus. Toisen polven maahanmuuttajanuoret ja heidän lapsensa pitää ehdottamasti saada kunnon kouluihin, heidän pitää oppia ruotsin kieltä kunnolla ja sitä kautta päästä yhteiskuntaan kiinni.