Jarkko Sipilä: 20 vuoden takaisissa poliisimurhissa oli kosolti erikoisia yksityiskohtia – tyly teloitustapa vahvistui, kun lähde vaikeni

Tehtaankadun poliisimurhat tapahtuivat noin kolmen aikaan yöllä keskiviikon ja torstain välisenä yönä 22. lokakuuta 1997. MTV Uutisten rikostoimituksen päällikkö, silloinen rikostoimittaja Jarkko Sipilä kertaa nyt, miten tapahtumat etenivät kaupungilla sekä uutistoimituksessa.

– Yksi silloisista toimittajistamme asui Eirassa ja hän oli ravintolaillan jälkeen palaamassa kotiinsa. Toimittaja soitti uutispäällikölle, joka soitti mulle. Yölähdöissä pitää muistaa kaksi asiaa: Pukeudu riittävän lämpimästi ja ota pullo vettä mukaan, Sipilä sanoo.

Steen Christensen murhasi kaksi poliisia Helsingissä 22.10.1997 8:56

MTV Uutisten uutiskuvaaja Kalle Koivunen oli jo saanut vihjeen tapahtuneesta omalta palomieslähteeltään. – Olimme paikalla joskus neljän aikaan, Kalle muistaa.

Poliisi oli eristänyt laajasti Kapteeninkadun ja Tehtaankadun kulman. Paikalle kerääntyi muitakin. Toimittajat ja kuvaajat olivat aluksi Vuorimiehenkadun puistikossa ravintola Sea Horsen kulmalla, mutta myös Neitsytpolun ja Tehtaankadun risteyksessä.

Hermostunut tunnelma

Poliisit olivat hermostuneita ja yllä lensi rajavartiolaitoksen kopteri, jonka valonheittimen avulla tehtiin etsintöjä.

Myöhemmin selvisi, että ampuja Steen Christensen oli jatkanut tekopaikalta vuokraamaansa asuntoon Laivurinkadulle, jossa hän oli vaihtanut vaatteita ja jättänyt aseensa sinne. Hän oli sitten varsin nopeasti poistunut asunnosta ja matkannut junalla Hämeenlinnaan.

– Tilanne oli sinänsä aika rauhallinen, koska juuri mitään ei tapahtunut, Sipilä muistaa.

Poliisit tarkastivat Tehtaankadun eteläpuolelta tulevia ihmisiä.

– Paikalle ei päässyt kuvaamaan, mutta jossain vaiheessa aamua keksimme ajaa paikan ohi raitiovaunulla, jotka kulkivat vierestä, Sipilä sanoo. – Tätä kuvaa käytettiin sitten uutislähetyksessäkin.

Sipilä muistaa toisenkin erikoisen tapauksen. – Paikalla oli myös hyvä ystäväni Harri Nykänen Hesarista. Hän antoi minulle vast’ikään ilmestyneen uuden Raidin. Hän oli ottanut dekkarin mukaan, kun arvasi minunkin tulevan paikalle.

Vihje tekotavasta

Suoraa lähetystä ei paikalta tehty. Siihen aikaan suoraan lähetykseen tarvittiin erityinen linkkiauto, jollaista ei paikalle saatu. Nykyisin suoran tekeminen on huomattavasti yksinkertaisempaa matkapuhelinverkon välityksellä.

Videokasetteja lähetettiin taksilla uutistoimitukseen.

– Muistaakseni annoin Huomenta Suomeen puhelinraportteja. Näitä lähetyksiä ei enää ole tallella, joten sitä on vaikea tarkistaa.

Matkapuhelimet olivat tulleet uutistyöhön viitisen vuotta aiemmin, eikä tuolloin vielä kaikilla toimittajilla sellaista ollut. – Rikostoimittajalla onneksi oli.

Välillä lämmiteltiin Kallen autossa ja käytiin kuvaamassa poliisin eristämä Palace.

– Yritimme haastatella ryöstettyä portieeria, mutta se ei onnistunut, Koivunen muistaa.

Poliisi ei kertonut aluksi teloitusmaisesta tekotavasta. Kalle Koivunen sai siitä kuitenkin vinkin nyt jo kuolleelta palomiestutultaan. Sipilä sai sen vahvistettua lähteeltä aamun tunteina ja tämä kerrottiin Huomenta Suomessa.

Vahvistustapa oli erikoinen.

– Tämä lähde oli kokouksessa, eikä voinut oikein puhua puhelimeen. Kerroin tietoni ja pyysin olemaan viisi sekuntia hiljaa, jos ne pitävät paikkansa. Lähde ei sanonut mitään ja asia oli selvä.

Muita toimittajia mukaan

Aamupäivällä uutistoimituksen työ käynnistyi laajemmin ja mukana seuraavina päivinä oli useita muitakin toimittajia, kuten esimerkiksi Juha Muurinen ja Jussi Eronen.

– Kyllä tapauksessa heti ihmetytti moni asia, Sipilä sanoo. – Miksi tekijä halusi ryöstää hotellin? Ei niissä juurikaan rahaa ole.

Christensenin ryöstösaalis oli noin 6000 markkaa eli tuhatkunta euroa nykyrahassa.

– Toinen outo seikka, jota tuoreeltaan mietimme oli pakosuunta. Miksi tekijä lähti etelään ikään kuin pussin perälle? Kolmas ihmetystä oleva seikka oli äärimmäisen julma tekotapa.

Kaikki nämä tietysti selvisivät myöhemmin, mutta tuolloin vastauksia ei tiedetty.

– Sen muistan, kuinka tuolloin lähdimme useampien poliisiratsioiden perään, kun niistä saatiin vihjeitä. Sellainen oli muun muassa Länsisatamaan, jossa joku oli mielestään nähnyt mahdollisen tappajan.

Poliisi oli tuoreeltaan antanut julkisuuteen piirroskuvan epäillystä ampujasta, mutta loppujen lopuksi se ei kovinkaan paljon muistuttanut Christenseniä.

– Poliisi järjesti myös useita tiedotustilaisuuksia, joissa oltiin paikalla.

Nettiin ei yhtään juttua

Töitä tehtiin nimenomaan televisioon.

– Netti oli tuolloin aivan lapsenkengissä, enkä tehnyt sinne yhtään juttua. Nykypäivänä olisi toisin.

– 1990-luvun työ oli hidastempoisempaa, kun aamutelevision jälkeen oli vain puolenpäivän lounasuutiset ja sitten Seitsemän uutiset, Sipilä sanoo.

Seuraavina päivinä oli tosin useampia ylimääräisiä lähetyksiä.

Poliisit löysivät perjantaiaamuna Christensenin käyttämän asunnon Pietarinkatu 11:sta.

– Tästä ratsiasta saimme naapuritalosta kuvattua videota jo perjantaina, mutta ratsian merkitys aukeni vasta seuraavana päivänä, kun poliisi kertoi siitä.

Asunnossa oli muun tavaran lisäksi myös ruotsinlaivalla otettu ns. laivaantulokuva Steen Christensenistä, jonka hän oli itse ostanut pois, jottei kukaan häntä tunnistaisi. Poliisi antoi sen julkisuuteen lauantaina alkuiltapäivästä.

Tieto kesken uutisten

Hämeenlinnasta saatu vinkki vei poliisit sinne ja Christensen otettiin kiinni puoli seitsemän aikaan.

Tieto kiinniotosta tuli kesken Seitsemän uutisten 7:12

Lauantain alle kymmenenminuuttisten Seitsemän uutisten jo alettua, toimitukseen tuli vinkki kiinniotosta.

– Sain sen pikaisesti vahvistettua poliisilta, mutta siinä ei ollut mitään mahdollisuutta antaa uutisankkurille mitään lappua. Uutistuottaja Jukka Vuori tönäisi minut selästä uutispöytään ja kuiskasi korvaan, että kerro uutinen kansalle. Näin sitten tein.

– Hieman laajemmin asia kerrottiin sitten perään tulleessa Tulosruudussa. Kymmenen uutisissa oli sitten jo kattavampi raportti.

Kalle Koivunen oli käynyt tässä välissä Hämeenlinnassa toisen toimittajan kanssa.

Poikkeuksellinen tapaus

– Tällaiset tapaukset jäävät tietysti mieleen ainakin pääpiirteittäin, Sipilä sanoo.

– Samanlaisia ovat muun muassa Estonia, koulumurhat ja Vilja Eerikan tapaus.

– Ei toimittaja näistä tietenkään nauti, mutta mielenkiintoisia työtehtäviä ne kyllä ovat. Ei näitä omaa uteliaisuuttaan seurata, vaan tarkoitus on kertoa katsojille, kuuntelijoille ja lukijoille mitä on tapahtunut ja miksi.

Christensen tuomittiin elinkautiseen vankeuteen. Hänet siirrettiin Suomesta Tanskaan kärsimään tuomiotaan.

Steen Christensen tuomittiin kahdesta murhasta toukokuussa 1998 2:31

Tällaisessa paikassa Helsingin poliisimurhaaja on istunut tuomiotaan 1:07

Kymmenen Uutiset 25.10.1997: Christensen pidätettiin Hämeenlinnassa 8:19


Lue myös:

    Uusimmat