MTV Urheilun asiantuntija Jari Isometsä muistaa 1990-luvulta ikimuistoisen kohtaamisen Siiri Rantasen kanssa. Hän korostaa, että nykysukupolvi saa olla kiitollinen edesmenneen hiihtolegendan teoista naisurheilun eteen.
SIiri "Äitee" Rantasen poika Martti Rantanen vahvisti STT:lle Siirin kuolleen tänään perjantaina Lahdessa 98-vuotiaana. Jari Isometsä luonnehtii suomalaisen naisurheilun pioneerinä pidettyä Rantasta "teräsnaiseksi".
– Elämän kiertokulku menee kuitenkin niin, että teräskin taipuu joskus. Hänen kohdallaan se kävi nyt, Isometsä sanoo.
Rantanen hiihti pronssille, kun naisten maastohiihto hyväksyttiin olympialajiksi ensi kerran vuoden 1952 talviolympiakisoihin Osloon. Myöhemmin hän saavutti viestissä olympiakultaa ja -pronssia. MM-kisoissa Rantanen saavutti kolme hopeaa ja kaksi pronssia.
– Siiri oli suomalaisen naishiihdon ehkä suurin uranuurtaja tai ainakin suurimpia. Nykysukupolvi saa olla kiitollinen siitä, missä asemassa naisurheilu ja naishiihto Suomessa tällä hetkellä on, Isometsä pui.
– Se ehkä tuntuu tällä hetkellä vähäpätöiselle, mutta jos ajattelemme aikaa 50-luvulle, oli melkoisia juttuja, mitä Siiri Rantanen ja muut sen aikaiset hiihtäjät tekivät.
Isometsä tietää Rantasen olleen todella arvostettu henkilö nykyhiihtäjienkin keskuudessa.
– Vaikka hänen omasta hiihtourastaan oli aikaa paljon, kaikki tunsivat, kaikki tiesivät ja kaikki arvostivat. Hän oli hiihtoihmisille erittäin isoja merkkihenkilöitä, joiden poismeno koskettaa.
"Siirihän siellä mennä tuiversi"
7:16
Isometsälle itselleen jäi elävästi mieleen kohtaaminen Rantasen kanssa 1990-luvun loppupuolella. Maastohiihdon maailmanhuippuja siihen aikaan ollut Isometsä oli juoksemassa Lahdessa lenkkiä ja paineli isoa ylämäkeä.
– Näin, että edellä menee joku, askeleesta näki, että ehkä vähän kuitenkin vanhempi nainen, mutta ajattelin, että piru kun menee kovaa, ei meinaa saada kiinni ollenkaan. Olin kuitenkin hyvä juoksija, ja lisäsin vähän vauhtia. Vihdoin ja viimein sain nousussa kiinni. Siirihän siellä mennä tuiversi.
– Mietin itsekseni, että ei herranisä, miten kovaa hän menee. Olin maailman eliittiurheilijana juoksulenkillä ja juoksin kuitenkin ihan ok-vauhtia. Se oli vauhtia, mitä ei kovin moni kuntourheilija edes pystyisi vetämään. Sitten tulee tällainen siihen aikaan seitsemänkymppinen muori, joka tarttuu kylkeen kiinni ja yhdessä mennään lenkkiä.
Isometsä hölkkäsi Rantasen kanssa yhtä matkaa viisi kilometriä. Äitee pysyi Isometsän sanoin "ihan mukavasti kelkassa".
– Hänestä paistoi intohimo ja varmasti aika iso lahjakkuus urheilua kohtaan. Oli aika rautainen muori.
Isometsä jutteli legendan kanssa "kaiken maailman asioita".
– Siirihän oli hyvin perillä maailmanmenosta ja hiihtourheilu oli hänelle tosi tärkeä asia. Hän tiesi ihan viimeisiin päiviin saakka, mitä hiihtourheilussa tapahtuu.