Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Jakaako sinunkin lapsesi liian hövelisti lupia netissä? Tästä kannattaa keskustella kotona

1:37Mistä tietää, että oman lapsen somen käyttö on haitallista?KATSO MYÖS: Mistä tietää, että oman lapsen somen käyttö on haitallista?
Julkaistu 26.08.2023 12:01

Maria Aarnio

lifestyle@mtv.fi

Nykylapset ovat aktiivisesti läsnä nettisivuilla, joilla yritykset keräävät tietoja käyttäjistään. Tuore tutkimus paljasti, että suurin osa varhaisteini-ikäisistä ei rajoita tietojensa jakamista somessa.

Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen tutkimuksen mukaan vain harva lapsi rajaa tietojensa keruuta netissä esimerkiksi hyväksymällä nettisivulla ainoastaan pakolliset evästeet.

Jyväskylän yliopisto kertoo tiedotteesaan, että sen yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen tutkimuksessa selvitettiin, miten 13–16-vuotiaat suomalaislapset suhtautuvat yksityisyyteen kaupallisissa verkkoympäristöissä. 

Harva lapsi hyväksyy vain pakolliset evästeet

Mitä ovat evästeet?

Evästeitä tarvitaan esimerkiksi verkkosivustojen toiminnan mahdollistamiseen. Evästeistä ilmoitetaan, kun käyttäjä tulee sivulle; usein laatikossa lukee esimerkiksi "tämä sivusto käyttää evästeitä" tai englanniksi "we use cookies". Tämän jälkeen käyttäjä voi joko hyväksyä ilmoituksen tai muokata toiveitaan evästeiden suhteen.

Kaikki evästeet eivät ole "pahoja". Esimerkiksi se, että ostoksesi säilyvät verkkokaupan ostoskorissa, vaikka sulkisit sivun vahingossa, perustuu evästeisiin. Kolmannen osapuolen evästeet voivat kuitenkin kerätä tietoa esimerkiksi käyttäjän nettiselaustavoista ja käyttää näitä markkinointitarkoituksiin.

Useat haastateltavat kertoivat tutkimuksessa pohtivansa sovellusten ja verkkosivustojen luotettavuutta ennen kuin jakoivat henkilötietoja. Osa kertoi arvioivansa sivustojen epäilyttäviä piirteitä, kuten pop-up-mainosten suurta määrää. 

Vain harvat estivät aktiivisesti tietojensa keruun kaupallista profilointia varten. Evästeet aiheuttivat erilaisia reaktioita: osa lapsista hyväksyi ne ajattelematta esimerkiksi voidakseen jatkaa toimintaansa sivulla. 

Moni mainitsi turhautuneensa vaikeaselkoisiin yksityisyysehtoihin. Vaikeaselkoisuuden vuoksi nuorten oli helpompaa klikata "hyväksy kaikki evästeet", vaikka oikeasti toiveena olisi räätälöidä asetuksia. 

Vain harva mainitsi hyväksyvänsä ainoastaan pakolliset evästeet aina, kun se on mahdollista.

Lue myös: Älä klikkaa linkkejä! Digi- ja väestötietovirasto varoittaa huijausviesteistä

Suuretkin yritykset voivat käyttää kolmansien osapuolien evästeitä

Luottamus verkkosivun ylläpitäjään oli ratkaisevaa: jotkut haastatellut lapset mainitsivat hyväksyvänsä evästeet suurten ja tunnettujen yritysten verkkosivuilla. Tiedotteen mukaan tämä kuvastaa syntynyttä väärinkäsitystä, sillä suuretkin yritykset voivat käyttää kolmansien osapuolien evästeitä.

– Yritysten on oltava aktiivisempia lasten yksityisyyden suojaamisessa. Suostumusten ehdot tulisi ilmaista yksinkertaisemmin, ja yksityisyyteen liittyvän lainsäädännön tulisi varmistaa, että yritykset ovat luottamuksen arvoisia eivätkä väärinkäytä lasten tietoja, tohtorikoulutettava Sonali Srivastava painottaa.

Moni ei tiedä, että verkkosivun tyrkyttämiä evästeitä ei ole pakko hyväksyä, vaan sivua voi aivan hyvin käyttää hyväksymättä niitä. Aiheesta kannattaakin keskustella lapsen kanssa. 

Kohdennettu sisältö voi rajoittaa näkökulmia ja mielipiteitä

Somea on kutsuttu myös kaikukammioksi, joka näyttää algoritmien ansiosta henkilölle lisää sellaisia sisältöjä, joita hän jo katsoo. Tutkimuksessa osa lapsista kertoikin esimerkiksi tykkäävänsä videoista, jotta sovellukset, kuten Instagram ja TikTok oppisivat heidän kiinnostuksenkohteensa. 

Lue myös: Joutuiko lapsesi netissä seksuaalisen houkuttelun uhriksi? Poliisi neuvoo, miten toimit

Tykkäily auttaa vaikuttamaan siihen, millaista sisältöä tai mainoksia näkee. Sisältöjen kohdentamisella voi kuitenkin olla myös kielteisiä vaikutuksia, kuten turhiin ostoksiin johtava kuluttajaprofilointi ja kaupallinen seuranta. Kohdennettu sisältö voi myös rajoittaa näkökulmia ja mielipiteitä elämänvaiheessa, jossa rakennetaan identiteettiä ja tehdään tärkeitä elämänvalintoja.

– Tuloksemme viittaavat siihen, että lasten digitaalisen lukutaidon opetusta on lisättävä kiireesti, erityisesti tietämystä evästeistä ja kaupallisesta profiloinnista, Srivastava huomauttaa. 

– On myös tarpeen seurata lasten digitaalista osaamista ja sen kehittymistä heidän jokapäiväisessä toiminnassaan verkossa.

Lue myös: Hyväksyitkö kaikki verkkosivuston evästeet? – Näin tietosi tallentuvat: "Meillä on erittäin vähän kontrollia"

Lue myös: Lasten suosikkisovellus ei ole turvallinen, varoittaa asiantuntija: "Ei lapsille sopiva paikka"

Katso myös: Tiedätkö, mitä lapsi selaa somessa? Tätä on hyvä digivanhemmuus

9:38Tiedätkö, mitä lapsi selaa somessa? Tätä on hyvä digivanhemmuusDigilaitteiden käytössä kannattaisi minuuttien sijaan seurata käytön laatua.

Tutkimusaineisto muodostui kahdeksasta fokusryhmähaastattelusta (N=38), jotka toteutettiin joulukuun 2020 ja toukokuun 2021 välisenä aikana kouluissa eri puolilla pääkaupunkiseutua. Tutkimus oli osa Strategisen tutkimuksen neuvoston ja Suomen Akatemian rahoittamia tutkimushankkeita "DigiConsumers" ja "#Agents – nuorten toimijuus sosiaalisessa mediassa".

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähde: Jyväskylän yliopisto

Lisää aiheesta:

Paljonko ruutuaikaa lapselle? Tutkimus: Ongelmia ilmenee, jos nämä ajat ylittyvät Jo alle 10 minuutin TikTok-selailu on haitallista: "Voi olla vain jäävuoren huippu"Lapset ja nuoret itsekin huolissaan ruutuajastaan ja keskittymisvaikeuksistaan – Terapeutti-Villen kiistellystä ehdotuksesta ratkaisu?Tiedätkö, mitä lapsesi näkee Youtube Kidsissä? Viaton sisältö voi muuttua yllättäen karmivaksi: "Aion tuutata ja tappaa teidät kaikki"Nettisovellusten "lapsiversioiden" rankka epäonnistuminen – kouluammuntaa esittävä video ja syömishäiriöille altistavaa materiaalia Vanhemmat voivat tietämättään asettaa lapsensa vaaraan verkossa: "He eivät ymmärrä, miten tietoja tallennetaan ja jaetaan"
LapsetTutkimustuloksetSosiaalinen mediaTietoturvaTietosuojaDigiLifestyle

Tuoreimmat aiheesta

Lapset
  • 1.11.22:43
    Stockmann

    Mörkö lipui Stockmannin jouluikkunaan – taustalla tärkeä teema

  • 30.10.08:45
    Takaisinvedot

    Traficom varoittaa: Poista tämä turvaistuin käytöstä välittömästi!

  • 29.10.17:38
    Rikospaikka

    Lapsia ja nuoria manipuloiva äärimmäisen väkivaltainen verkosto rantautui Suomeen – poliisilla useita tutkintoja

  • 28.10.15:07
    Nuoret

    Iso osa lapsista jää harrastusten ulkopuolelle – yksi ryhmä korostuu

  • 28.10.08:54
    Varusmiehet

    Analyysi: Syytä huoleen – Puolustusvoimat ei tiedä, kuinka moni varusmiehistä osaa uida