Nykylapset ovat aktiivisesti läsnä nettisivuilla, joilla yritykset keräävät tietoja käyttäjistään. Tuore tutkimus paljasti, että suurin osa varhaisteini-ikäisistä ei rajoita tietojensa jakamista somessa.
Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen tutkimuksen mukaan vain harva lapsi rajaa tietojensa keruuta netissä esimerkiksi hyväksymällä nettisivulla ainoastaan pakolliset evästeet.
Jyväskylän yliopisto kertoo tiedotteesaan, että sen yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen tutkimuksessa selvitettiin, miten 13–16-vuotiaat suomalaislapset suhtautuvat yksityisyyteen kaupallisissa verkkoympäristöissä.
Harva lapsi hyväksyy vain pakolliset evästeet
Mitä ovat evästeet?
Evästeitä tarvitaan esimerkiksi verkkosivustojen toiminnan mahdollistamiseen. Evästeistä ilmoitetaan, kun käyttäjä tulee sivulle; usein laatikossa lukee esimerkiksi "tämä sivusto käyttää evästeitä" tai englanniksi "we use cookies". Tämän jälkeen käyttäjä voi joko hyväksyä ilmoituksen tai muokata toiveitaan evästeiden suhteen.
Kaikki evästeet eivät ole "pahoja". Esimerkiksi se, että ostoksesi säilyvät verkkokaupan ostoskorissa, vaikka sulkisit sivun vahingossa, perustuu evästeisiin. Kolmannen osapuolen evästeet voivat kuitenkin kerätä tietoa esimerkiksi käyttäjän nettiselaustavoista ja käyttää näitä markkinointitarkoituksiin.
Useat haastateltavat kertoivat tutkimuksessa pohtivansa sovellusten ja verkkosivustojen luotettavuutta ennen kuin jakoivat henkilötietoja. Osa kertoi arvioivansa sivustojen epäilyttäviä piirteitä, kuten pop-up-mainosten suurta määrää.
Vain harvat estivät aktiivisesti tietojensa keruun kaupallista profilointia varten. Evästeet aiheuttivat erilaisia reaktioita: osa lapsista hyväksyi ne ajattelematta esimerkiksi voidakseen jatkaa toimintaansa sivulla.
Moni mainitsi turhautuneensa vaikeaselkoisiin yksityisyysehtoihin. Vaikeaselkoisuuden vuoksi nuorten oli helpompaa klikata "hyväksy kaikki evästeet", vaikka oikeasti toiveena olisi räätälöidä asetuksia.
Vain harva mainitsi hyväksyvänsä ainoastaan pakolliset evästeet aina, kun se on mahdollista.
Lue myös: Älä klikkaa linkkejä! Digi- ja väestötietovirasto varoittaa huijausviesteistä
Suuretkin yritykset voivat käyttää kolmansien osapuolien evästeitä
Luottamus verkkosivun ylläpitäjään oli ratkaisevaa: jotkut haastatellut lapset mainitsivat hyväksyvänsä evästeet suurten ja tunnettujen yritysten verkkosivuilla. Tiedotteen mukaan tämä kuvastaa syntynyttä väärinkäsitystä, sillä suuretkin yritykset voivat käyttää kolmansien osapuolien evästeitä.
– Yritysten on oltava aktiivisempia lasten yksityisyyden suojaamisessa. Suostumusten ehdot tulisi ilmaista yksinkertaisemmin, ja yksityisyyteen liittyvän lainsäädännön tulisi varmistaa, että yritykset ovat luottamuksen arvoisia eivätkä väärinkäytä lasten tietoja, tohtorikoulutettava Sonali Srivastava painottaa.
Moni ei tiedä, että verkkosivun tyrkyttämiä evästeitä ei ole pakko hyväksyä, vaan sivua voi aivan hyvin käyttää hyväksymättä niitä. Aiheesta kannattaakin keskustella lapsen kanssa.
Kohdennettu sisältö voi rajoittaa näkökulmia ja mielipiteitä
Somea on kutsuttu myös kaikukammioksi, joka näyttää algoritmien ansiosta henkilölle lisää sellaisia sisältöjä, joita hän jo katsoo. Tutkimuksessa osa lapsista kertoikin esimerkiksi tykkäävänsä videoista, jotta sovellukset, kuten Instagram ja TikTok oppisivat heidän kiinnostuksenkohteensa.
Lue myös: Joutuiko lapsesi netissä seksuaalisen houkuttelun uhriksi? Poliisi neuvoo, miten toimit
Tykkäily auttaa vaikuttamaan siihen, millaista sisältöä tai mainoksia näkee. Sisältöjen kohdentamisella voi kuitenkin olla myös kielteisiä vaikutuksia, kuten turhiin ostoksiin johtava kuluttajaprofilointi ja kaupallinen seuranta. Kohdennettu sisältö voi myös rajoittaa näkökulmia ja mielipiteitä elämänvaiheessa, jossa rakennetaan identiteettiä ja tehdään tärkeitä elämänvalintoja.
– Tuloksemme viittaavat siihen, että lasten digitaalisen lukutaidon opetusta on lisättävä kiireesti, erityisesti tietämystä evästeistä ja kaupallisesta profiloinnista, Srivastava huomauttaa.
– On myös tarpeen seurata lasten digitaalista osaamista ja sen kehittymistä heidän jokapäiväisessä toiminnassaan verkossa.
Lue myös: Hyväksyitkö kaikki verkkosivuston evästeet? – Näin tietosi tallentuvat: "Meillä on erittäin vähän kontrollia"
Lue myös: Lasten suosikkisovellus ei ole turvallinen, varoittaa asiantuntija: "Ei lapsille sopiva paikka"
Katso myös: Tiedätkö, mitä lapsi selaa somessa? Tätä on hyvä digivanhemmuus
9:38
Tutkimusaineisto muodostui kahdeksasta fokusryhmähaastattelusta (N=38), jotka toteutettiin joulukuun 2020 ja toukokuun 2021 välisenä aikana kouluissa eri puolilla pääkaupunkiseutua. Tutkimus oli osa Strategisen tutkimuksen neuvoston ja Suomen Akatemian rahoittamia tutkimushankkeita "DigiConsumers" ja "#Agents – nuorten toimijuus sosiaalisessa mediassa".
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähde: Jyväskylän yliopisto