Nykylapset ovat aktiivisesti läsnä nettisivuilla, joilla yritykset keräävät tietoja käyttäjistään. Tuore tutkimus paljasti, että suurin osa varhaisteini-ikäisistä ei rajoita tietojensa jakamista somessa.
Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen tutkimuksen mukaan vain harva lapsi rajaa tietojensa keruuta netissä esimerkiksi hyväksymällä nettisivulla ainoastaan pakolliset evästeet.
Jyväskylän yliopisto kertoo tiedotteesaan, että sen yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen tutkimuksessa selvitettiin, miten 13–16-vuotiaat suomalaislapset suhtautuvat yksityisyyteen kaupallisissa verkkoympäristöissä.
Harva lapsi hyväksyy vain pakolliset evästeet
Mitä ovat evästeet?
Evästeitä tarvitaan esimerkiksi verkkosivustojen toiminnan mahdollistamiseen. Evästeistä ilmoitetaan, kun käyttäjä tulee sivulle; usein laatikossa lukee esimerkiksi "tämä sivusto käyttää evästeitä" tai englanniksi "we use cookies". Tämän jälkeen käyttäjä voi joko hyväksyä ilmoituksen tai muokata toiveitaan evästeiden suhteen.
Kaikki evästeet eivät ole "pahoja". Esimerkiksi se, että ostoksesi säilyvät verkkokaupan ostoskorissa, vaikka sulkisit sivun vahingossa, perustuu evästeisiin. Kolmannen osapuolen evästeet voivat kuitenkin kerätä tietoa esimerkiksi käyttäjän nettiselaustavoista ja käyttää näitä markkinointitarkoituksiin.
Useat haastateltavat kertoivat tutkimuksessa pohtivansa sovellusten ja verkkosivustojen luotettavuutta ennen kuin jakoivat henkilötietoja. Osa kertoi arvioivansa sivustojen epäilyttäviä piirteitä, kuten pop-up-mainosten suurta määrää.
Vain harvat estivät aktiivisesti tietojensa keruun kaupallista profilointia varten. Evästeet aiheuttivat erilaisia reaktioita: osa lapsista hyväksyi ne ajattelematta esimerkiksi voidakseen jatkaa toimintaansa sivulla.
