Tasavallan presidentin Sauli Niinistön haastattelu MTV:n Uutisextrassa lauantaina oli kenties viikon tärkein yhteiskunnallinen puheenvuoro.
Niinistö otti Eeva Lehtimäen haastattelussa laveasti kantaa koronakriisiin, sen hoitamiseen ja seurauksiin.
Tässä haastattelun viisi olennaisinta kohtaa:
1. Ajatus ”nyrkistä” oli hyvää tarkoittava ehdotus, ei valtapolitikointia.
Niinistö otti napakasti kantaa alkuviikosta kipunoineeseen keskusteluun ”nyrkistä”, erillisestä kriisiryhmästä, jota hän oli ehdottanut hallituksen tueksi. Joissakin puheenvuoroissa Niinistöä syytettiin astumisesta hallituksen tontille.
– Minä olen yllättynyt siitä, että jotkut edelleen tuntuvat ylläpitävän tuollaista vainoharhaista valtapolitiikkaoppia. Ainakaan minä en ole viitannut mihinkään valtaoikeuteen.
– Minä en siinä edes antanut neuvoa, vaan esitin tällaisen ajatuksen. On todella merkillistä, jos ajatellaan sillä tavalla, että poliittiset toimijat eivät voisi antaa toisilleen jonkinlaista apua tai miksei suorataan neuvojakin. Minä olen ainakin ollut kiitollinen hyvistä neuvoista aina.
2. Testaamista on lisättävä huomattavasti.
Niinistö ilmoitti kannattavansa ”patoamisoppia” viruspandemian hallintaan saamisessa. Hän liittyi siihen yhä voimistuvaan vaikuttajien ja asiantuntijoiden joukkoon, joiden mielestä ratkaisun avain on testien tuntuva lisääminen. Näin saadaan jäljitettyä tartuntaketjut ja eristystoimet kohdennettua taudinkantajiin eikä koko väestöön.
– Se jättäisi ehkä tilaa taloudelle pyörittää välttämätön ja pitää perusrakenteet liikkeessä, Niinistö sanoi.
3. Pandemia vahingoittaa Suomen taloutta vakavasti, ja yhteiskunnalliset vaikutukset tulevat olemaan suuret.
Työttömyys tulee Niinistön arvion mukaan kasvamaan ”todella huolestuttavaan määrään”. Hän nosti esiin kotitalouksen ja yrittäjien tilanteen.
– Tulee vastaan hetki, jolloin joudumme perustavaa laatua olevalla tavalla miettimään, miten me pidämme kaikki mukana.
4. Koronakriisistä selviytyminen edellyttää ”taakanjakoa”.
Tämä oli koko haastattelun olennaisin viesti. Niinistö vertasi nyt kehkeytymässä olevaa talouskriisiä 1990-luvun lamaan. Hän muistutti, että 90-luvun lama kohteli eri ammattiryhmiä eri tavoin, ja sama on tilanne myös nyt.
– Yrityspuolella se aiheutti täyden katastrofin. Joten se oppi pitäisi nyt olla, että taakkaa pitää jakaa.
5. Presidentti toivoi jälleenrakentamisintoa.
Hän muistutti, ettei pandemia kestä ikuisesti. Hän myös sanoi, ettei aiemmista lama-ajoista toipuminen ole ollut pelkkää kärsimystä.
– Nyt täytyy pitää myös toivoa yllä. Monet ovat ajatelleet niin, että sitten kun tästä eroon päästään, syttyy oikein sykähdyttävä into jälleenrakentaa maata. Sotien jälkeenhän sellaista on nähty.