Suomalaiset ovat jäätelöllä herkutteleva kansa - varsinkin kesäaikaan. Syömme jäätelöä 13,5 litraa henkeä kohden vuodessa, mikä on enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa. Kulutukseen vaikuttaa se, että jäätelö on suomalaisissa pöydissä pidetty jälki- ja juhlaruoka myös talvella, vaikka varsinainen sesonki ajoittuukin huhtikuusta elokuun loppuun.
Jäätelö on ilman ja jäätelömassan seos. Pääraaka-aineina jäätelössä käytetään yleensä kermaa, maitoa tai kasvirasvaa sekä sokeria. Lisäksi käytetään rakenteen parantamiseksi emulgointi- ja sakeuttamisaineita. Ainekset mitataan reseptin mukaan ja sekoitetaan. Seos pastöroidaan ja homogenoidaan, jonka jälkeen massa jäähdytetään nopeasti noin +4 asteeseen.
Massaa kypsytetään vähintään neljä tuntia viileässä, jolloin rasva kiteytyy. Kypsyttämisen jälkeen jäätelömassa on valmista vispattavaksi. Jäätelömassaa vispatessa siihen lisätään ilmaa, jolloin tuloksena on kuohkea seos. Tähän seokseen voidaan sitten lisätä lisukkeet; hillot, kastikkeet, pähkinät ja muut murut. Sitten jäätelö onkin valmista pakattavaksi.
Valiojäätelö kehitetään Turengissa
Ennen kuin jäätelöä kuitenkaan päästään pakkaamaan, on pitänyt kokeilla erilaisia reseptejä ja päättää, tuleeko jäätelöstä tuutti, puikko, kotipakkaus tai vaikkapa pikari. Tärkeä tekijä jäätelön valmistuksessa onkin tuotekehitys. Jäätelökansa kaipaa uutuuksia, joita Valiojäätelö esittelee vuosittain kymmenestä kahteenkymmeneen.
Valiojäätelö valmistetaan Valion Turengin tehtaalla, jossa tuotekehityksessä työskentelee viisi henkilöä. Heidän tehtävänään on kehittää sekä uusia että vanhoja reseptejä. Tuotekehittäjät kokeilevat erilaisia reseptejä ja valmistavat omia pieniä koejäätelöeriä.
