Jaakko Pirttiaho, 40, on joutunut kokemaan elämänsä aikana paljon vastoinkäymisiä.
Siinä, missä hän nuoruudessaan pelkäsi alkoholisti-isänsä aggressiivista käytöstä ja menetti pikkuveljensä, niin aikuisiällä halvaantui lähes kokonaan, koki avioeron ja kaksi hometalokauppaa. Moni menettäisi järkensä jo yhdestä edellä mainituista koettelemuksista, mutta Jaakko on vahvistunut kokemuksistaan päivä päivältä.
Lapsuuttaan Jaakko Pirttiaho kuvailee kahdella sanalla: kaoottinen ja synkkä. Alkoholismi näkyi perheen arjessa päivittäin, kun hänen poliisina työskentelevä isänsä haki voimaa pullosta.
– Siinä selviydyttiin päivästä toiseen ja mentiin toisten ongelmien ehdoilla. Aina piti vähän pelätä, missä olotilassa isä tulee töistä kotiin.
Jaakko oli tottunut toimimaan auktoriteettina kolmelle nuoremmalle sisarukselleen. Nuori poika koki isänsä alkoholismin omaksi syykseen.
Lue myös: "Sanoi vain kiitos, avasi oven ja juoksi pakoon" – rovaniemeläisen taksikuskin somekirjoitus sai opiskelijapojan katumaan "typerää päähänpistoaan"
– Ajattelin, että vika oli minussa ja olin huono poika. Ajattelin, että minun tuli miellyttää enemmän, pärjätä koulussa paremmin, tehdä ruokaa ja siivota.
Kovasta yrityksestä huolimatta lapsuudenkotiin ei koskaan laskeutunut lempeää ilmapiiriä.
”Ajattelin, että mulla on minuutti elinaikaa”
Isäänsä miellyttääkseen myös Jaakko kouluttautui poliisiksi. Etelä-Savon poliisilaitoksella työskennellyt Jaakko muistelee MTV Uutisille 10 vuoden takaista keskustelua kollegoidensa kanssa. He puhuivat heinä-elokuun vaihteen kovista myrskyistä ja ukonilmoista, joita alueella oli liikkunut.
– Mietimme yövuorossa työkavereiden kesken, että onpas kumma, ettei kukaan ole jäänyt puun alle. Myrsky oli kuitenkin kaatanut paljon puita.
Yövuoro kutsui miestä myös seuraavana iltana. Päivällä hän ehti auttaa silloisia appivanhempiaan ulkotöissä, mutta kesken rälläköinnin alkoikin satamaan.
– Ajattelin, että vien sähkölaitteen sateensuojaan, etten saa sähköiskua.