Itä-Lappiin syntyy kansallispuistojen suma – Sallan puistolla sotien repimä historia

2:05
Koronaepidemia on räjäyttänyt luontokohteiden suosion Suomessa. Katso videolta, millainen on Sallaan syntyvä uusi kansallispuisto!

Suomi on kansallispuistojen määrällä mitattuna suurvalta. Sallaan on syntymässä jo 41. kansallispuisto. Samalla Koillismaalle ja Itä-Lappiin syntyy puistojen verkosto, jossa matka puistosta toiseen on erittäin lyhyt.

Korona räjäytti kansallispuistojen ja kaikkien muidenkin luontokohteiden suosion viime vuonna pilviin. Sama tahti jatkui yli talven ja ensi kesästä odotetaan vähintään yhtä vilkasta. Monissa kansallispuistoissa kesällä 2020 tehtiin kävijäennätyksiä.

– Sallan ajoitus ei voisi parempi olla, hehkuttaa puistonjohtaja Hely Juntunen Metsähallituksesta.

Luonnosta kiinnostuneille Sallan uuden puiston ympärillä on tarjolla Riisitunturi Posiolla, Oulanka Kuusamossa, Iso-Syöte Pudasjärvellä, Hossa Suomussalmella ja Pyhä-Luosto Pelkosenniemellä. Samana päivänä voi halutessaan piipahtaa useammassakin kansallispuistossa.

– Tällainen verkosto on matkailijoille hieno asia ja tukee alueen kaikkia toimijoita, kehuu Sallan kunnanjohtaja Erkki Parkkinen.

Sallan kansallispuistossa näkyy jääkauden jättämiä jälkiä, kuruja ja harjuja. Metsäraja on alueella myös harvinainen. Yhteys rajan yli tuo alueella itäisiä lajeja. Puiston alue on noin 10 000 hehtaaria.

Kolme sotaa repi Sallaa

Sallan alueen historia on muovautunut ensin satoja vuosia sitten eräkulttuurin kautta ja 1939-1945 sotien tuloksena. Kunta tunnettiin aiemmin nimellä Kuolajärvi. Salla tuli nimeksi vuonna 1936. 

Talvi- ja jatkosodissa vanha Salla raadeltiin rammaksi, kun merkittävät osat alueesta jouduttiin rauhanehtojen mukaan luovuttamaan Neuvostoliitolle. Kunnan uudeksi kirkonkyläksi valittiin Märkäjärven kylä. Salla haluttiin myös jakaa muiden kuntien kesken, mutta hanke lopahti.

Sotavuodet mullistivat elämän Sallassa. Jatkosodan aikana saksalaiset ja suomalaiset joukot taistelivat puna-armeijaa vastaan myös vanhan Sallan alueelta. Viimeinen koettelemus sallalaisille oli saksalaisia vastaan syksyllä 1944 syttynyt Lapin sota ja evakkomatka.

Sallatuntureilla SM-kisat 1937

Sallan kansallispuiston alueella on värikäs matkailu- ja talviurheiluhistoria, joka alkoi vähitellen 1930-luvulla. Laskettelu rantautui samaan aikaan Suomeen ja Lapista ryhdyttiin etsimään sopivia tuntureita. Salla kiinnitti heti ensimmäisten harrastajien mielenkiinnon.

Aluksi tunturiin noustiin ruisleivän voimalla tai parhaimmillaan porojen vetämänä. Hiihtohissit tulivat vasta vuosikymmeniä myöhemmin.

Alkuperäisillä Sallatuntureilla järjestettiin 1937 ensimmäiset pujottelun ja syöksylaskun SM-kilpailut. Kilpailijoita oli parikymmentä ja niitä edelsi peräti viikon mittainen tunturihiihtokurssi. Harrastajia oli vielä vähän, lajin taitajista puhumattakaan. Järjestelyvastuussa oli paikallinen urheiluseura Sallan Karhut.

Hiihtomatkailu romahti

Pari vuotta aiemmin Sallatunturille oli noussut ensimmäinen matkailijoille suunniteltu retkeilymaja. Lupaavasti koko Lapissa käynnistynyt matkailutoiminta ja talviurheilun harrastaminen tyrehtyi sotaan. Hiihtokurssit lopetettiin eikä toisaalta ollut majoitustilojakaan. 

Sallassakin takaisku oli paha. Hiihtomatkailu lopahti pitkäksi aikaa, kun alkuperäiset Sallatunturit jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle rajan taakse. Vanhaan Sallaan ei ollut asiaa suksilla eikä ilman. Hiljaiseloa kesti pari vuosikymmentä.

Suomen puolelle jääneet tunturit tunnettiin pitkään nimillä Iso Pyhätunturi ja Pieni Pyhätunturi. Se aiheutti sekaannusta Pelkosenniemen Pyhätunturin kanssa. Sallan kunnanhallitus anoi Maanmittauslaitokselta lupaa nimen muutokseen ja 2012 kartastoihin hyväksyttiin uudeksi nimeksi Sallatunturit. Samalla kahta huippua ei enää eroteltu toisistaan.

Markkinointi jo vauhdissa

Sallan kansallispuisto on enää eduskunnan nuijan kopautusta vaille valmis. Lausuntokierroksella ei tullut yllätyksiä. Hallituksen esitys valmistunee vielä ennen eduskunnan kesälomaa.

– Paikallisten oikeuksia vielä muotoillaan. Se tarkoittaa esimerkiksi metsästystä koskevia säädöksiä, ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander ympäristöministeriöstä kertoo.

– Paikallisilla säilyy metsästysoikeus ja esimerkiksi hirvijahtiin pääsevät myös muualla asuvat paikallisten seurojen jäsenet, Parkkinen huomauttaa.

Sallan tuleva kansallispuisto perustettiin luonnonsuojelualueena jo 2017. Juuri siksi vastustus kansallispuistoksi on ollut vähäistä. Päinvastoin sallalaiset ovat innoissaan omasta puistosta. Puistoa markkinoidaan jo, vaikka virallistaminen on vielä kesken.

– Tahtotila on lähes sataprosenttinen, Parkkinen väittää.

Salla kävi puistosta kovan kilpailun monen muun kohteen kanssa. Myös rajanaapuri Posio tarjosi uudeksi puistoksi Korouoman kanjonia. Yllättävä asetelma aiheutti happamuutta varsinkin Posiolla.

– Ei siitä jäänyt mitään hampaankoloon. Olemme sopineet, että Itä-Lapin kunnat tukevat toisiaan ja Posion hanketta mahdollisessa seuraavassa vaiheessa, Parkkinen vakuuttaa.

Puistoparit tavoitteena

Jo Neuvostoliiton aikana suomalaisilla oli kirjavaa luonnonsuojeluyhteistyötä itärajan yli. Esimerkiksi Kainuussa viriteltiin Ystävyyden puistoa, mutta se ei edennyt Suomen puolella kansallispuistoksi. Myöhemmin on syntynyt myös muita puistopareja.

– Ainakin Oulanka-Paanajärvi on tästä hyvä esimerkki. Uskon, että Sallassa olisi myös vastaavia mahdollisuuksia tulevaisuudessa, Flander arvioi.

Venäjällä on kiinnostusta yhteistyöhön suojelun lisäksi myös luontomatkailun kehittämisessä.

– Siellä haluttaisiin toteuttaa Suomen mallia, jossa edetään yrityspainotteisesti. EU:n ja Venäjän huonot välit tuovat tähän juuri nyt haasteita, Flander tarkentaa.

Myös Sallan kunnalla on halua yhteistyöhön.

– Se oli meillä esillä jo hakemusvaiheessa. Meillä on itärajan yli ekologinen käytävä ja tavoittelemme myös vahvaa lähialueyhteistyötä varsinkin luontomatkailussa. Tässä on mukana toki koko Itä-Lapin alue, kunnanjohtaja Parkkinen vakuuttaa.

Onko Sallan kansallispuistosta joskus mahdollisuus piipahtaa päiväretkellä Venäjän suojelualueille?

– En pidä sitä mahdottomana ajatuksena, Parkkinen uskoo.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja