Mainos

Isisin kalifaatista palataan nyt pakosta – palaajat ovat Suomelle suurempi turvallisuusriski kuin aiemmin

Suomeen mahdollisesti palaavat Isis-taistelijat ovat suurempi turvallisuusriski kuin aiemmin, sanoo STT:n haastattelema suojelupoliisin analyytikko Saana Nilsson.

Konfliktialueilta on palattu Suomeen jo vuodesta 2012. Supon mukaan palanneita on noin 20.

Nyt palaavat ovat profiililtaan erilaisia kuin aiemmin saapuneet.

– Alussa palasi kalifaattiin pettyneitä. Nyt on henkilöitä, joille paluu on ainoa vaihtoehto kalifaatin romahdettua, suojelupoliisin analyytikko Saana Nilsson toteaa.

– Yksittäinen palaaja ei välttämättä itse muodosta terroriuhkaa, mutta he voivat levittää propagandaa, värvätä tai kannustaa iskuihin, hän lisää.

"Ei ole läheskään aina niin, että ajatukset muuttuisivat"

Terrorismin tutkija Leena Malkki sanoo, että tutkimusten perusteella kaikki ääriliikkeisiin kuuluneet eivät automaattisesti jatka väkivaltaista toimintaa. Osa voi erota liikkeestä. Se ei kuitenkaan aina tarkoita ideologiasta irtaantumista.

– Ei ole läheskään aina niin, että ajatukset muuttuisivat. Usein kyse on siitä, että liikkeen toimintaan ollaan petytty.

Jihadismiin erikoistuneen tutkijan Juha Saarisen mukaan tutkijat voivat arvioida palaajiin liittyviä riskejä vain julkisuudessa olleiden tietojen perusteella. Muuhun tietoon ei ole vielä päästy käsiksi.

– Sen perusteella voidaan sanoa, että Isisin riveistä palanneita on syyllistynyt rikoksiin ja terroritekoihin ympäri Eurooppaa, mutta pienempi määrä kuin pelättiin.

Ketään ei voi seurata 24/7

Kun vierastaistelija palaa Suomeen, viranomaiset seuraavat häntä. Rikoksista epäillyt pyritään asettamaan syytteisiin.

– Jo 20 ihmisen seuraaminen on Suomelle paljon. Ketään ei ole varmasti mahdollista seurata vuorokauden ympäri, Malkki sanoo.

Palaajille on tarjolla exit-toimintaa, joka auttaa irtautumaan väkivaltaisen liikkeen piiristä. Se on tehokasta vain, jos he sitä itse haluavat.

Lainsäädäntö myöhässä

Lisäongelmana on, että rikoksiin syyllistyneiden Isis-taistelijoiden tuomitseminen oikeudessa on haastavaa. Suomessa näyttökynnys terrorismirikoksista on Saarisen mukaan hyvin korkea.

– Rikoksiin suhtaudutaan samalla tapaa riippumatta, missä ne ollaan tehty ja huolimatta siitä, että konfliktialueilta on huomattavasti vaikeampi kerätä tietoa.

Saarisen mukaan lainsäädäntö on kehittynyt hitaasti ja ulkoisten tekijöiden sysäämänä. Esimerkiksi vierastaistelijaksi lähteminen kriminalisoitiin vasta, kun suurin osa vierastaistelijoista oli jo lähtenyt alueelle.

Yhtenä ratkaisuna on väläytetty kansainvälisen rikostuomioistuimen luontia, mitä myös Suomi on tukenut.

– En henkilökohtaisesti usko siihen, että sen luominen on niin läpihuutojuttu kuin poliitikkojen esityksistä voisi ymmärtää. Konfliktialueilta on palattu jo vuodesta 2012. Jos tällaisen tuomioistuiminen luomiseksi olisi merkittävää poliittista tukea, sitä olisi esitetty jo aiemmin.

Missä taistelijat istuisivat rangastuksensa?

Avoimia kysymyksiä ovat muun muassa, missä taistelijat istuisivat rangaistuksensa ja mihin tuomioistuin luotaisiin.

Poliitikoilla on etenkin vaalien alla halua heitellä ilmaan helppoja ratkaisuja, vaikka sellaisia ei ole, Saarinen sanoo.

– Aika harva on pysähtynyt sanomaan, että nämä ovat rajoitteet, joiden puitteissa asioita voidaan tehdä. Ei ole esimerkiksi käsitelty, onko hallituksen ehdottama kaksoiskansalaisen kansalaisuuden menetys terrorismirikoksista tehokas työkalu terrorismin torjunnassa, jos otetaan huomioon rajoitteita, mitä ulkomailla tehtyjen terrorismirikosten toteennäyttämiseen liittyy.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja