IMF: Kuilu rikkaiden ja köyhien välillä kasvaa Suomessa – rikkaampien korkeampi verotus lisäisi tasa-arvoa

Valuuttarahaston mukaan verot voisivat olla huomattavasti korkeammat niille, jotka ansaitsevat enemmän, mutta yleensä tämä saa vastustusta, koska verotuksen ajatellaan syövän talouskasvua.

Ajatus perustuu muun muassa siihen, että jos varakkaampia verotetaan enemmän, heillä ei ole niin paljoa rahaa investointeihin, kuten uusien tuotteiden kehittämiseen tai tehtaiden ostamiseen, jolloin talouskasvu pienenee.

Jos kukaan ei rahoita uusia ideoita, ei maahan synny niin helposti menestyviä yrityksiä, jotka voisivat myydä tuotteitaan ja palkata itselleen lisää työvoimaa.

IMF:n valtoiden talouspolitiikkaa tarkastelevan osaston johtaja Vitor Gasparin mukaan väite varakkaiden verotuksen haitallisuudesta ei kuitenkaan pidä täysin paikkaansa.

– Joissain kehittyneissä talouksissa voidaan lisätä progressiivista verotusta ilman, että se söisi talouskasvua, kunhan siinäkään ei mennä liiallisuuksiin.

Väite perustuu IMF:n empiirisiin tuloksiin, joiden mukaan monissa maissa on talous on kasvanut samanaikaisesti epätasa-arvon pienentyessä. 

IMF:n raportin mukaan on kuitenkin hankalaa arvioida, mikä on liiallista progressiivista verotusta. Sitä pitää arvioida järjestön mukaan maakohtaisesti.

Progressiivisella verotuksella tarkoitetaan, että veroja kerätään sitä enemmän, mitä enemmän verotettavaa kohdetta, esimerkiksi tuloa, on.

Progressiivisella verotuksella ja koulutuksella voidaan pienentää epätasa-arvoa

IMF:n mukaan taloudellinen epätasa-arvo on laskenut maailmanlaajuisesti viime vuosikymmenien aikana. Tämä johtuu taas siitä, että köyhempien maiden talous on alkanut parantua.

Esimerkiksi Kiinan talous on kasvanut 1970-luvulta lähtien nopeaan ja pitkäkestoiseen tahtiin. Kiinassa taas asuu maailman noin 7,6 miljardista ihmisestä noin 1,4 miljardia.

Taloudellinen epätasa-arvo on kuitenkin IMF:n mukaan noussut usean maan sisällä, kuten esimerkiksi Kiinassa, Yhdysvalloissa, Intiassa, Ruotsissa, Norjassa, Saksassa ja Suomessa.

Tuloeroja kuvataan usein Gini-kertoimella: mitä suuremman arvon kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet. 

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa Gini-kerroin oli vuonna 1995 noin 22 prosenttia. Vuonna 2015 se taas oli noin 27 prosenttia.

IMF korostaa raportissaan, että progressiivisella verotuksella sekä koulutukseen ja terveyteen panostamisella on mahdollista vaikuttaa taloudelliseen epätasa-arvoon pienenemiseen.

Jos maa on epätasa-arvoinen, se voi järjestön mukaan johtaa sosiaalisen yhteenkuuluvuuden rappeutumiseen, poliittisten ääriliikkeiden nousuun ja lopulta jopa vähentää talouskasvua.