Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

IMF: Kuilu rikkaiden ja köyhien välillä kasvaa Suomessa – rikkaampien korkeampi verotus lisäisi tasa-arvoa

Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n pääkonttori Washingtonissa. IMF perustettiin Bretton Woodsissa vuonna 1944 ja sen päätarkoituksena on valvoa kansainvälistä rahajärjestelmää eli muun muassa valuuttakursseja.
Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n pääkonttori Washingtonissa. IMF perustettiin Bretton Woodsissa vuonna 1944 ja sen päätarkoituksena on valvoa kansainvälistä rahajärjestelmää eli muun muassa valuuttakursseja.imago/Rainer Unkel/ All Over Press
Julkaistu 12.10.2017 07:20
Toimittajan kuva

Juuso Parviainen

juuso.parviainen@mtv.fi

Kansainvälisen valuuttarahaston eli IMF:n mukaan korkeampi rikkaiden tulojen verotus voi auttaa vähentämään epätasa-arvoa ilman, että se söisi talouskasvua. Aiheesta uutisoivat muun muassa The Guardian ja Reuters.

Valuuttarahaston mukaan verot voisivat olla huomattavasti korkeammat niille, jotka ansaitsevat enemmän, mutta yleensä tämä saa vastustusta, koska verotuksen ajatellaan syövän talouskasvua.

Ajatus perustuu muun muassa siihen, että jos varakkaampia verotetaan enemmän, heillä ei ole niin paljoa rahaa investointeihin, kuten uusien tuotteiden kehittämiseen tai tehtaiden ostamiseen, jolloin talouskasvu pienenee.

Jos kukaan ei rahoita uusia ideoita, ei maahan synny niin helposti menestyviä yrityksiä, jotka voisivat myydä tuotteitaan ja palkata itselleen lisää työvoimaa.

IMF:n valtoiden talouspolitiikkaa tarkastelevan osaston johtaja Vitor Gasparin mukaan väite varakkaiden verotuksen haitallisuudesta ei kuitenkaan pidä täysin paikkaansa.

– Joissain kehittyneissä talouksissa voidaan lisätä progressiivista verotusta ilman, että se söisi talouskasvua, kunhan siinäkään ei mennä liiallisuuksiin.

Väite perustuu IMF:n empiirisiin tuloksiin, joiden mukaan monissa maissa on talous on kasvanut samanaikaisesti epätasa-arvon pienentyessä. 

IMF:n raportin mukaan on kuitenkin hankalaa arvioida, mikä on liiallista progressiivista verotusta. Sitä pitää arvioida järjestön mukaan maakohtaisesti.

Progressiivisella verotuksella tarkoitetaan, että veroja kerätään sitä enemmän, mitä enemmän verotettavaa kohdetta, esimerkiksi tuloa, on.

Progressiivisella verotuksella ja koulutuksella voidaan pienentää epätasa-arvoa

IMF:n mukaan taloudellinen epätasa-arvo on laskenut maailmanlaajuisesti viime vuosikymmenien aikana. Tämä johtuu taas siitä, että köyhempien maiden talous on alkanut parantua.

Esimerkiksi Kiinan talous on kasvanut 1970-luvulta lähtien nopeaan ja pitkäkestoiseen tahtiin. Kiinassa taas asuu maailman noin 7,6 miljardista ihmisestä noin 1,4 miljardia.

Taloudellinen epätasa-arvo on kuitenkin IMF:n mukaan noussut usean maan sisällä, kuten esimerkiksi Kiinassa, Yhdysvalloissa, Intiassa, Ruotsissa, Norjassa, Saksassa ja Suomessa.

Tuloeroja kuvataan usein Gini-kertoimella: mitä suuremman arvon kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet. 

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa Gini-kerroin oli vuonna 1995 noin 22 prosenttia. Vuonna 2015 se taas oli noin 27 prosenttia.

IMF korostaa raportissaan, että progressiivisella verotuksella sekä koulutukseen ja terveyteen panostamisella on mahdollista vaikuttaa taloudelliseen epätasa-arvoon pienenemiseen.

Jos maa on epätasa-arvoinen, se voi järjestön mukaan johtaa sosiaalisen yhteenkuuluvuuden rappeutumiseen, poliittisten ääriliikkeiden nousuun ja lopulta jopa vähentää talouskasvua.

Lisää aiheesta:

Suomi on jälleen maailman "onnellisin" maa – Tutkija: Ei kerro mitään onnellisuuden tunteestaSuomen Pankki väläyttää kovatuloisimpien verotuksen keventämistä ja yritystukien karsimistaMaailman toiseksi suurimman talouden kasvu hidastuu, arvioi Suomen PankkiSelvitys: Ihmisten luottamus demokratiaan on heikentynytTulo- ja varallisuuserot ovat kasvaneet Suomessa jo 1990-luvun puolivälistä – eriarvoisuus on läsnä myös terveydessäSuomi pääsi parhaiden joukkoon maailmanlaajuisessa vertailussa – Katso, mitkä ovat 10 lapsiystävällisintä maata
Talous

Tuoreimmat aiheesta

Talous
  • 15:32
    Sari Essayah

    Essayah puolustaa hallituksen taloustoimia

  • 13:39
    Sijoittaminen

    70 sijoituasuntoa hankkinut Tellu päätti hypätä oravanpyörästä pois

  • 11:08
    Black Friday

    Selvitys: Black Fridayssa paljon keinotekoisia alennuksia

  • 08:02
    Kuluttaminen

    Jos lahjasi on huti, sillä voi olla karu kohtalo jo aattoiltana – huima piikki tilastoissa

  • Eilen19:24
    Kuolema

    Hautauskuluihin jättikorotus, osa maksuista jopa kolminkertaistuu