Imagokonsultti Päivi Lehtovuori kertoo, että murteella puhuminen vaikuttaa paljon ensivaikutelmaan, sillä se kertoo heti palasen juuristamme ja sen, missä asumme. Toisinaan on kuitenkin hyvä opetella puhumaan yleiskieltä.
Imagokonsultti Päivi Lehtovuori kokee, että murteet ovat vahva osa suomalaista kulttuuria.
– Sehän on ensimmäinen äidinkielemme joka opitaan, joten se kertoo hyvin paljon juuristamme ja siitä mistä tulemme.
Kaikkialle murteet eivät kuitenkaan sovi. Lehtovuori liputtaa yleiskielen puolesta esimerkiksi uutisissa ja politiikassa
– .Poliitikkojen on puhuttava ymmärrettävästi koko maassa ja erikoiset murresanat voivat vaikeuttaa ymmärtämistä. Esimerkiksi sana "tuima" tarkoittaa Pohjanmaalla suolaista ja Pohjois-Suomessa suolatonta.
Vahvan murteen puhuminen voi vaikuttaa myös yksityisihmisten elämään.
– Vahva murteen käyttö voi vaikuttaa esimerkiksi työhaastattelussa ja siihen varmasti kiinnitetään huomiota valintatilanteessa. Jos esimerkiksi yrityksen lakimies puhuu vahvasti vääntäen vaikuttaa se koko yrityksen imagoon, Lehtovuori sanoo.
Murteen käyttö myös lähentää ihmisiä. Lehtovuori vertaa tilannetta suomen ja englannin kieltä puhuvien väliseen kielimuuriin.
– Kyllähän mekin puhumme englantia, mutta kuinka hyvin? Jos esimerkiksi poliitikko saapuu kotikulmilleen on hänen luontevampaa käyttää kotimurrettaan samalla tavoin kuin jos tulemme Suomeen ulkomailta, niin puhumme suomea murtaen omalla aksentilla.
Lehtovuori toteaa, että on ymmärrettävä myös Suomeen muualta muuttavien aksenttien olevan osa heidän kulttuuriaan.
– Suomalaisten englanti on usein hyvin tönkköä ja silti vaadimme, että muualta tänne muuttavat puhuisivat täydellistä suomea. Voi kysyä, millä lihaksilla me voimme arvostella toisten puhetta? Myös meillä on tietty yleiskieli ja puhumme sitä kaikki eri tavoin. Samalla tavalla maahanmuuttajilla on oma aksenttinsa. Tärkeintä ei kuitenkaan ole puhetapa vaan ymmärretyksi tuleminen, Lehtovuori korostaa.
Lue myös:
Hannele Lampela/ MTV3