Työsyrjintään liittyvien yhteydenottojen määrä kasvoi viime vuonna selvästi, käy ilmi työsuojeluviranomaisen tuoreesta raportista.
Työsyrjintään liittyviä yhteydenottoja tehtiin runsaat 600, mikä on yli 20 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna.
Yhteydenottojen määrä on kasvanut hitaasti myös aiempina vuosina, mutta erityisen selvä nousu on ollut viime vuonna.
Selvää yhtä syytä ilmoitusten kasvulle ei ole tiedossa, ylitarkastaja Ulla Riikonen Lounais-Suomen aluehallintovirastosta sanoo STT:lle.
Riikosen mukaan taustalla voi olla se, että syrjinnästä on puhuttu viime aikoina aiempaa enemmän ja työnteon muodot ovat muuttuneet.
– Ei ole enää välttämättä pitkiä työsuhteita, joihin tullaan suoraan. Tilanne on työelämässä hyvinkin erilainen kuin vaikkapa 20 vuotta sitten, hän sanoo.
Lue myös: Tuomio: Marjayrittäjä syrji ukrainalaista mansikanpoimijaa
Terveydentila korostuu ilmoituksissa
Kirjallisiksi valvontapyynnöiksi edenneissä tapauksissa yleisin syy epäiltyyn syrjintään oli terveydentila.
Työsuojeluviranomaisen käsittelemistä 180 valvontapyynnöstä noin 38 prosenttia liittyi terveyteen.
Valtaosa koski tilanteita, joissa työntekijä epäili työnantajan päättäneen työ- tai palvelussuhteen sairauspoissaolon tai muun terveydentilan vuoksi.
Liki yhtä suuri osuus valvontapyynnöistä liittyi muuhun henkilöön liittyvään syyhyn.
Tavallisimmin kyse oli siitä, että työntekijä oli tuonut esille epäkohtia työolosuhteissaan tai pitänyt kiinni omista oikeuksistaan, raportissa todetaan.
Kolmanneksi eniten käsiteltiin alkuperän, kansalaisuuden tai kielen perusteella koettua syrjintää.
Yhteydenotoissa ilmoitetut yleisimmät syrjintäperusteet ovat pysyneet viime vuosina samoina.
Viranomainen teki vuonna 2024 runsaat sata syrjintää valvovaa tarkastusta. Myös niitä tehtiin eniten tapauksissa, jossa epäilty syrjintä liittyi terveydentilaan.
Raportissa huomautetaan, että viranomaiselle tulevat valvontapyynnöt eivät kerro kattavasti syrjinnän esiintyvyydestä työelämässä eivätkä siitä, mitä ryhmiä työelämässä tosiasiassa yleisimmin syrjitään.
Lue myös: Oikeus: Kaapatut lapset ry:n puheenjohtaja syrji ja pilkkasi näkövammaista työntekijää
Häirintä ei ole syrjintää
Vaikka yhteydenottojen lukumäärä on kasvanut, kirjallisten valvontapyyntöjen ja niiden perusteella tehtyjen ratkaisujen määrä on hieman vähentynyt, kertoo Riikonen.
Osassa tapauksista ei ole kyse yhdenvertaisuuslain tarkoittamasta syrjinnästä, vaikka yhteydenottaja näin itse arvioisikin. Esimerkiksi seksuaalisen häirinnän tapaukset eivät näy näissä luvuissa, Riikonen kertoo. Kyse voi olla sen sijaan esimerkiksi työturvallisuuslaissa kielletystä häirinnästä.
Työsuojeluviranomainen raportoi häirintään liittyvistä tapauksista erikseen.