Iltalehden tietojen mukaan oikeusministeri Leena Meri oli hajottanut rasismityöryhmän sen jälkeen, kun valtakunnansyyttäjä ei suostunut vaihtamaan työryhmän jäsentä.
Työryhmän tehtävänä oli valmistella rikoslain muuttamista vastaamaan EU:n rasisiminvastaisen puitepäätöksen vaatimuksia. EU:n komissio on vuosia penännyt Suomea tekemään täsmennyksiä rasististen rikosten määrittelyyn lainsäädännössä.
MTV Uutisten syyskuussa saamien tietojen mukaan oikeusministeriön asiantuntijat pitävät useita täsmennyksiä tarpeellisina, mutta perussuomalaisten oikeusministeri Leena Meri oli tuolloin vastustanut osaa niistä.
Lue myös: EU vaatii Suomelta kiisteltyjä täsmennyksiä rasismirikosten määrittelyyn – hallitus ei tiedä, mitä tehdä
Suomen olisi EU:n tulkinnan mukaan täsmennettävä esimerkiksi yksilönsuojaa rasistista vihapuhetta, solvaamista ja uhkailua vastaan. Lisäksi rasismirikosta ei pitäisi EU:n mukaan määritellä asianomistajarikokseksi eli syyttäjän olisi voitava aina nostaa syyte rasismirikoksesta.
Iltalehden tietojen mukaan Leena Meri oli ennen työryhmän hajottamista pyrkinyt saamaan valtakunnansyyttäjän vaihtamaan työryhmän jäsenenä toimineen valtionsyyttäjä Anu Mantilan.
Hän on sananvapausrikosten vastuusyyttäjä ja ajanut Päivi Räsäsen (kd) syytteitä oikeudessa. Korkein oikeus myönsi perjantaina syyttäjälle valitusluvan Räsäsen asiassa. Syytteissä on kyse Räsäsen homoseksuaaleja koskevista kirjoituksista. Aiemmin sekä käräjä- että hovioikeus hylkäsivät syytteet.
Lue lisää: Päivi Räsäsen kirjoitukset homoseksuaaleista korkeimman oikeuden arvioitavaksi
Leena Meri sanoo viestipalvelu X:ssä, että ministerillä ja ministeriön poliittisella johdolla on toimivalta päättää ja ohjata työryhmien asettamisesta ja kokoonpanoista. Hän myös kertoo, että toimeksiannon on peruuttanut kansliapäällikkö Timonen.
– Selvitystyötä jatkamaan asetettiin ministeriössä selvityshenkilöksi professori Melander (joka oli jo kansliapäällikön asettamassa työryhmässä jäsenenä), tehtävänään selvittää puitepäätöksen ja Suomen rikoslain mukaista vertailua. Lisäksi tehtävänanto pitää sisällään tarkentavia huomioita ja selvitystehtäviä nykyisen rikoslain pykälien täsmentämiseksi. Toimeksiantoa oli tarpeen tarkentaa eri vaihtoehtojen saamiseksi, joita tarvitaan poliittisen ja oikeudellisen arvion / päätöksen tueksi asiassa, Meri kirjoittaa.
Suomi sai komissiolta virallisen huomautuksen esimerkiksi vuonna 2021, mutta silloin Suomi viestitti komissiolle, ettei korjattavaa lainsäädännössä ole. Täsmennysten tarpeellisuus on siis aiheuttanut kiistaa jo edellisen hallituksen aikana.