Valtiovarainministeriön asettama työryhmä on esittänyt, että Suomessa otettaisiin käyttöön uudenmuotoinen henkilötunnus, josta ei enää kävisi ilmi henkilön ikä, syntymäaika, sukupuoli tai muuta henkilöön liittyvää tietoa.
Hanke on herättänyt huolia kustannuksista. Finanssiala ry kertoi, että sen alustavan arvion mukaan hanke voisi aiheuttaa miljardiluokan kustannukset sekä julkiselle että yksityiselle sektorille.
Talouselämä kysyi valtiovarainministeriöstä arviota hankkeen mahdollisista kustannuksista.
– Tehtyjen arvioiden perusteella henkilötunnuksen uudistaminen aiheuttaa erityisesti tietojärjestelmien muutoskustannuksina miljoonien tai jopa kymmenien miljoonien eurojen kustannuksia järjestelmäkohtaisesti. Koska henkilötunnus on laajasti käytössä tietojärjestelmissä ja niiden välisissä integraatioissa, kokonaiskustannukset kasvavat koko yhteiskunnan tasolla isoiksi, kertoo valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara.
Kivivasaran mukaan tähän mennessä valmistelussa tehdyt arviot eivät kuitenkaan ole kaikilta osin kattavia.
– Tehdyistä laskelmista voidaan arvioida, että julkisen hallinnon ja eläkealan osalta kokonaiskustannukset voivat muodostua riippuen toteutustavasta useista kymmenistä noin 200 miljoonaan euroon.
Kustannusarviot ilmi lausuntokierroksella
Työryhmän loppuraportti on lausuntokierroksella. Kustannuksiin liittyvät arviot nousivat esiin osassa lausuntoja.
– Suunniteltu uudistus aiheuttaisi mitä ilmeisimmin merkittäviä kustannuksia sekä julkiselle hallinnolle että laajasti yksityisille toimijoille. Suurten kustannusten ja huomattavan vaivan vastapainoksi ei ole nähtävissä riittävän merkittäviä hyötyjä uudistuksesta, saati pakottavaa tarvetta tällaisen uudistuksen pikaiselle toteuttamiselle, kerrotaan Veronmaksajain keskusliiton lausunnossa.
– Espoon kaupungin arvion mukaan uudistus aiheuttaisi kaupungille useiden kymmenien miljoonien välittömät kokonaiskustannusvaikutukset. Lisäksi näin laaja uudistus vaatii runsaasti kaupungin ICT-, tietosuoja- ja substanssiammattilaisten työpanosta, jolloin myös kaupungin digitalisaatiokehitys kärsisi sekä budjettien että asiantuntijaresurssien näkökulmasta. Tällöin uudistuksesta aiheutuvat välilliset kustannusvaikutukset olisivat vieläkin mittavammat, arvioi Espoon kaupunki.