Valtiovarainministeriön asettama työryhmä on esittänyt, että Suomessa otettaisiin käyttöön uudenmuotoinen henkilötunnus, josta ei enää kävisi ilmi henkilön ikä, syntymäaika, sukupuoli tai muuta henkilöön liittyvää tietoa.
Hanke on herättänyt huolia kustannuksista. Finanssiala ry kertoi, että sen alustavan arvion mukaan hanke voisi aiheuttaa miljardiluokan kustannukset sekä julkiselle että yksityiselle sektorille.
Talouselämä kysyi valtiovarainministeriöstä arviota hankkeen mahdollisista kustannuksista.
– Tehtyjen arvioiden perusteella henkilötunnuksen uudistaminen aiheuttaa erityisesti tietojärjestelmien muutoskustannuksina miljoonien tai jopa kymmenien miljoonien eurojen kustannuksia järjestelmäkohtaisesti. Koska henkilötunnus on laajasti käytössä tietojärjestelmissä ja niiden välisissä integraatioissa, kokonaiskustannukset kasvavat koko yhteiskunnan tasolla isoiksi, kertoo valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara.
Kivivasaran mukaan tähän mennessä valmistelussa tehdyt arviot eivät kuitenkaan ole kaikilta osin kattavia.
– Tehdyistä laskelmista voidaan arvioida, että julkisen hallinnon ja eläkealan osalta kokonaiskustannukset voivat muodostua riippuen toteutustavasta useista kymmenistä noin 200 miljoonaan euroon.
Kustannusarviot ilmi lausuntokierroksella
Työryhmän loppuraportti on lausuntokierroksella. Kustannuksiin liittyvät arviot nousivat esiin osassa lausuntoja.
– Suunniteltu uudistus aiheuttaisi mitä ilmeisimmin merkittäviä kustannuksia sekä julkiselle hallinnolle että laajasti yksityisille toimijoille. Suurten kustannusten ja huomattavan vaivan vastapainoksi ei ole nähtävissä riittävän merkittäviä hyötyjä uudistuksesta, saati pakottavaa tarvetta tällaisen uudistuksen pikaiselle toteuttamiselle, kerrotaan Veronmaksajain keskusliiton lausunnossa.
– Espoon kaupungin arvion mukaan uudistus aiheuttaisi kaupungille useiden kymmenien miljoonien välittömät kokonaiskustannusvaikutukset. Lisäksi näin laaja uudistus vaatii runsaasti kaupungin ICT-, tietosuoja- ja substanssiammattilaisten työpanosta, jolloin myös kaupungin digitalisaatiokehitys kärsisi sekä budjettien että asiantuntijaresurssien näkökulmasta. Tällöin uudistuksesta aiheutuvat välilliset kustannusvaikutukset olisivat vieläkin mittavammat, arvioi Espoon kaupunki.
– Työeläkeala arvioi uudistuksesta aiheutuvia kustannuksia syksyllä 2019 tehdyn vaikutusten arvioinnin yhteydessä. Uudistuksen aiheuttama kustannusvaikutus koko työeläkejärjestelmän osalta oli tällöin noin 24 miljoonaa euroa, kertoi Eläketurvakeskus.
Lausuntokierros päättyy 1. kesäkuuta.
– Lausunnot käsitellään, ja sen jälkeen linjataan etenemisestä, Kivivasara kertoi.
Ikää koskeva tieto voi johtaa ikäsyrjintään
Valtiovarainministeriö asetti vuonna 2017 työryhmän selvittämään henkilötunnuksen uudistamista.
Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallitukselta pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitukselle siirtyneessä hallitusohjelmassa tehtiin linjaus henkilötunnuksien muuttamisesta.
– Henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuudesta luovutaan osana henkilötunnuksen uudistamista valtiovarainministeriön selvityksen pohjalta, kerrotaan hallitusohjelmassa.
Nykyisen henkilötunnuksen yksilönumero on nykyisin miehillä pariton ja naisilla parillinen.
Kivivasaran mielestä sukupuolitiedon ja syntymäaikatiedon käsittelyn pitää tietosuojasääntelynkin näkökulmasta olla aina tarpeellista. Kivivasaran mukaan henkilötunnus on tarkoitettu henkilöiden yksilöintiin eikä siitä olisi syytä poimia tietoja muuta käsittelyä varten. Hänen mielestään muiden sukupuoli- ja syntymäaikatiedon käsittelylle pitää olla yksilöinnistä erillinen tarve.
– Ikää koskeva tieto voi joissain tapauksissa johtaa ikäsyrjintään. Esimerkiksi työnhakutilanteessa ikätieto voi aiheettomalla tavalla vaikuttaa rekrytointiin. On myös useita palvelutilanteita, joissa riittäisi erillisesti käsitelty tieto täysikäisyydestä. Sukupuolta koskeva tieto voi aiheuttaa ongelmatilanteita niille, joiden ulkoinen olemus tai oma tuntemus ei vastaa virallista sukupuolta, tai he ovat vaihtaneet sukupuolta, hän kertoo.
Kivivasara on perustellut valtiovarainministeriön sivuilla julkaistussa kolumnissa hankkeen tarpeellisuutta.
– Oleellista on, että jokaiselle Suomessa asioivalle henkilölle, esimerkiksi tilapäiselle työntekijälle tai opiskelijalle voidaan antaa hänet suomalaisissa palveluissa yksilöivä ja pysyvä tunnus. Tällä hetkellä henkilötunnusta ei lainsäädännön vaatimusten vuoksi voida antaa kaikille sen vuoksi, ettei henkilöä ole riittävän luotettavalla tavalla tunnistettu, Kivivasara kirjoittaa.