Koronapandemia etenee ympäri maailman eri tahdissa. Tartuntaryppäitä syntyy eri puolille maailmaa eri aikoina. Tartunnat lisääntyvät ja välillä laantuvat. Se on kuitenkin nähtävissä, että levitessään virus kehittyy. Evoluutiobiologi Tuomas Aivelo valottaa MTV Uutisille virusmuunnosten syntyä tässä artikkelissa.
Eri virusvarianteilla on erilaisia ominaisuuksia ja tämä voi olla seuraava haavoittuvuus koronavirukselta suojautumisessa.
Britanniasta löydettiin joulukuussa 2020 linjan B.1.1.7 muunnos, siis alfa-virusmuunnoksena tunnettu, joka on todennäköisesti kehittynyt syksyllä 2020.
Myös Etelä-Afrikassa havaittu viruslinja beta (B.1.351) kehittyi todennäköisesti syksyllä 2020. Gamma-muunnos havaittiin ensimmäisen kerran Japanissa Brasiliasta palaavilla matkailijoilla maahantulotestauksen yhteydessä joulukuussa 2020, silloin puhutaan P1-linjan virusmuunnoksesta.
Nyt Suomessa paljon puhuttava delta puolestaan havaittiin ensimmäisenä Intiassa myöskin syksyllä 2020.
Näistä muunnoksista jokainen vaikuttaa poikkeavan ominaisuuksiltaan toisista muunnoksista.
Esimerkiksi alfa ja delta tarttuvat aggressiivisesti leviten, mutta eivät juurikaan läpäise rokotettujen saamaa suojaa. Myös sillä on eroja, miten eri muunnokset vaikuttavat koronataudin vakavuuteen.
Lue myös: Ennen talvea tarvitaan kolmas rokoteannos, uskoo Moderna – deltamuunnos ja sisätiloihin siirtyminen lisäävät rokotettujen tartuntoja
Yhteistä näillä varianteilla on kuitenkin se, että ne kaikki ovat kehittyneet alueillaan suurten tartuntaryppäiden aikana.
Evoluutiobiologi Tuomas Aivelon mukaan onkin pääteltävissä, että juuri suuret tartuntamäärät pienillä samoilla alueilla edesauttavat uusien virusvarianttien kehitystä.
Virus kehittyy säilyäkseen, ja siksi virus haluaa kehittyä myös läpäisemään jo saavutetun rokotussuojan. On ajan kysymys koska seuraavia voimakkaasti leviäviä variantteja syntyy.
Virusevoluutio kehittyy viruksen etsiessä uusia uhreja
Nyt olemassa olevista muunnoksista dominoivia ovat alfa ja delta. Tämä selittynee sillä, että vielä on paljon rokottamattomia ihmisiä ja niitä, jotka eivät ole tautia vielä sairastaneet.
Tuomas Aivelon mukaan rokotussuojan kehittyessä etua alkavat saada ne muunnokset, jotka pystyvät kiertämään rokotesuojaa.
– Jos pitäisi ennustaa miten tilanne kehittyy, niin deltan kanssa mennään pohjaan saakka sen suhteen, että täytyy saada korkea rokotekattavuus tai ihmiset saavat paljon tartuntoja. Sen jälkeen tulevat kannat taas tulevat kiertämään rokotesuojaa paremmin kuin nykyiset.
Voiko virusmuunnosten kehittymistä välttää?
Mitä suurempia tartuntamäärät ovat, sitä suurempi on riski virusmuunnoksen kehittymiselle. Kysymys onkin, voiko tätä kehitystä välttää?
Tuomas Aivelon mukaan on vääjäämätöntä, että sellaisia muunnoksia tulee, jotka voivat kiertää rokotteita. Muunnosten syntymisen aikajänteeseen voidaan kuitenkin vaikuttaa.
– Jos tartuntamääriä pystytään pitämään suhteellisen matalina voi kestää suhteellisen kauan, että sellaisia kantoja kehittyy.
Evoluutiobiologian kannalta onkin Aivelon mielestä mielenkiintoista seurata, mitä tapahtuu. Hän pyörittelee esimerkiksi kysymystä siitä, kehittyykö jostain nykyisistä muunnoksista sellainen kanta, joka pystyy kiertämään rokotussuojaa.
Voisiko esimerkiksi delta-muunnos olla sellainen, joka pystyy tulevaisuudessa kiertämään myös rokotettujen parissa, vai onko tuolloin kyseessä jo jokin uusi kanta?
Korjattu kirjoitusvirheitä 8.8.2021 kello 9.23.