Delta, alfa, beta, gamma… Koronaviruksen variantteja on ehtinyt kehittyä COVID19-viruksen suhteellisen lyhyen elinkaaren aikana jos minkälaista ja -nimistä. Evoluutiobiologi Tuomas Aivelon mukaan on varmaa, että uusia viruskantoja muodostuu jatkossakin. Ihmiset voivat kuitenkin vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti ne muodostuvat.
Merkitsevä tekijä sille, kuinka hyvin jokin uusi variantti lähtee leviämään, on tartuntojen määrä.
– On vääjäämätöntä, että tulee sellaisia viruskantoja, jotka kiertävät paremmin nykyistä rokotetta. Voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, millä aikajänteellä tämä tapahtuu. Jos tartuntamäärät saa pidettyä matalina, se saattaa kestää suhteellisen kauan.
Aivelon mukaan olemassa oleva tieto virusten evoluutiosta ei ole vielä riittävän hyvä, jotta pystyisimme ennustamaan, mihin suuntaan koronavirus tästä eteenpäin kehittyy.
– Evoluutiobiologian kannalta on mielenkiintoista nähdä, miten virus kehittyy. Ovatko nämä nykyiset kannat sellaisia, joista alkaa kehittyä uusia kantoja? Muodostuuko deltasta sellainen kanta, joka alkaa kiertää paremmin rokotesuojaa ja lähtee leviämään nopeammin? Onko se beta tai gamma, jotka lähtevät kehittymään vai kenties jokin täysin uusi kanta? Tätä ei pysty millään tällä hetkellä ennustamaan.
Koska viruksen kehitystä on mahdoton ennustaa, se aiheuttaa haasteen tehosterokotteen kehitykselle. Toiveena on tietysti se, että tehosterokote tehoaisi sellaisiin uusiin kantoihin, jotka kiertävät nykyisen rokotteen.
– Jos pystyisimme ennustamaan sen, olisimme askeleen edellä tätä virusta.
