Huimaukselle voi olla monia eri syitä. Sillä on myös useita oireita sekä hoitomuotoja. Kuuloliiton ylilääkäri Mari Havia kertoo tärkeimmistä huimauksista, niiden oireista ja parannuskeinoista.
Neurologinen hätätilanne on vaarallisin, ja hyvänlaatuinen asentohuimaus on yleisin huimauksen muoto. Niiden lisäksi on olemassa useita erilaisia huimauksia, joiden oireet on tärkeä tunnistaa.
Menieren tauti
Menieren tautia esiintyy keski-iässä. Se on usein 40–60-vuotiaana alkava huimaus, johon liittyvät kuulon lasku, yleensä korvan soiminen, matala humina tai paineentunne. Oireyhtymä on tunnettu vuodesta 1861, eikä sen syytä tiedetä edelleenkään. Tiedetään vain, että sisäkorvaan tulee turvotusta.
Hoito tähtää siihen, että turvotus vähenee. Hoidettava pyrkii noudattamaan vähäsuolaista ruokavaliota ja käyttämään betahistamiinilääkitystä sekä joskus myös nesteenpoistolääkitystä.
– Tähän huimaukseen liittyvät pyörittävät huimauskohtaukset. Maailma pyörii silmissä, voi joutua menemään makuulle ja keskeyttämään työnsä. Kohtaus kestää 20 minuutista neljään tuntiin, Havia kuvailee.
Tauti rauhoittuu ajan myötä, ja se saadaan usein hallintaan lääkityksellä. Ellei suun kautta annettava betahistiidiinilääkitys riitä oireiden hallintaan, voidaan huimauskohtaukset saada rauhoittumaan myös välikorvaan annettavalla gentamysiini-lääkityksellä.
Sairaan Meniere-korvan kuulo pyrkii usein laskemaan pysyvästi keskivaikean kuulonlaskun tasolle.
Menieren tauti on hyvänlaatuinen ja hyväennusteinen tauti, jossa huimauskohtaukset sammuvat ajan myötä itsestään. Potilaalle on kuitenkin tärkeää saada oikea diagnoosi, jotta hän saa oireisiinsa selityksen ja hoidon.
Migreenistä johtuva huimaus
– Migreenistä johtuva huimaus on varsin uusi asia. Siinä päänsärky saattaa hellittää, ja tilalle voi tulla huimauskohtauksia, kertoo Havia.
– Päänsärkyäkin saattaa esiintyä huimauskohtausten yhteydessä. Niiden hoitoon auttaa yleensä migreenilääkitys.
Tärkeintä on erottaa, onko kyseessä vakava oire, joka vaatii kiireellistä kannanottoa ja hoitoa.
– Esimerkkejä ovat aivoinfarkti tai aivoverenvuoto. Niissä esiintyy huimausta, päänsärkyä, ja pahoinvointia ja muita aivo-oireita kuten halvausoireita, kaksoiskuvia, kömpelyyttä ja puheen puuroutumista. Silloin ei pidä jäädä kotiin seuraamaan tilannetta.
Kun korvaperäinen huimauskohtaus tulee ensimmäisen kerran ja oireet pahoinvointeineen ovat voimakkaita, ne vievät joskus potilaan poliklinikalle ambulanssilla.
– Voi olla, ettei mitään todetakaan, tai ajatellaan että pahoinvointi on mahatautia. Vasta kun kohtaus uusiutuu, todetaan, että kyseessä on korvaperäinen huimaussairaus, kuten Menieren tauti.
Psyykkinen huimaus
Osa huimauksesta on psyykkistä. Psyyke tulee mukaan usein muutenkin, kun huimaus pelottaa.
Huimaus voi olla myös pelkästään psyykkistä, paniikkihäiriön tyyppistä, ilman taustalla olevaa korvasairautta tai neurologista ongelmaa. Tällaista huimausta voi esiintyä esimerkiksi kaupan kassajonossa, avarilla paikoilla kuten torilla tai väkijoukossa.
– Kun alkaa pelätä huimausta tai huimauskohtausta, psyykkinen puoli voi pahentaa huimausta. Se on hyvänlaatuinen oire, ja on hyvin tärkeää, että henkilö hakeutuu hoitoon.
Huimauksen hoidossa korvat tutkitaan, ja tarkistetaan, ettei kyseessä ole korvatulehdus, joka voi niin ikään aiheuttaa huimausta. Lapsillakin huimausta voi esiintyä korvatulehduksen yhteydessä, vaikkeivät he sitä osaisikaan kertoa tai asiasta valittaa.
Vestibulaarineuroniitti
Huimaustauti nimeltään vestibulaarineuroniitti on sairaus, joka tulee yhtäkkiä usein aiemmin terveelle aikuiselle ihmiselle.
–Pään liikkeet provosoivat kovaa huimausta ja voimakasta pahoinvointia. Kyseessä on korvaperäinen huimaus.
Yleensä tämänkaltaisesta huimauksesta kärsivät ovat aikaisemmin sairastaneet flunssan. Huimaus kestää viikon tai kaksi. Nuori ihminen tulee työkykyiseksi kuukaudessa, eikä huimaus yleensä uusiudu.
Huimausta vai ei?
Nuorikin voi valittaa huimausta. Se voi olla heikotusta tai syömättömyyttä. Joillakin tulee saunasta heikko olo, jota henkilö kuvaa huimaukseksi. Ihmisillä on hyvin laaja käsitys asiasta.
– Ajatuksemme huimauksesta perustuu ehkä lapsuudenmuistoon karusellista ja sen aiheuttamasta tuntemuksesta. Oire voi olla pyörrytystä, heikotusta, tai epävarmuuden tunnetta liikkuessa.
Jos tuntemus on lievä ja tulee vain kerran, ei välttämättä tarvitse lähteä minnekään. Mutta jos ensimmäisellä kerralla tulee radikaaleja oireita, on hyvä tutkituttaa asia.
Niskahartiajännityshuimaus
Niskahartiajännityshuimaus on yleistä, etenkin päätetyötä tekevillä. Niska jännittyy, ja huimaus on usein keinuttavaa. Ihmiset kuvailevat sitä kuin kävelemiseksi vaahtomuovilla tai kaltevalla pinnalla.
Oireisiin liittyy usein takaraivon jomottavaa päänsärkyä tai pantamaista puristusta päässä. Tähän auttavat liikkuminen ja fysioterapia.
Kaatumisen jälkeinen huimaus
Kaatuneelle tai päänsä loukanneelle voi ilmaantua oireita, jotka viittaavat huimaamiseen.
– Silloin on tärkeä tarkistaa, ettei kyseessä ole aivokalvojen alainen vuoto. Päänsärkyä, pahoinvointia tai huimausta voi esiintyä kaatumisen jälkeen jonkin aikaa, mutta jos tämä jatkuu, se tulee tutkia. Päiväkausia ei siis huimauksen kourissa pitäisi joutua olemaan.
Kuvat: Colourbox.com
Studio55.fi/Siiri L'Ecuyer