Paineen tunne ja kohina korvassa voi kertoa Ménièren taudista. Moni voi joutua odottamaan ennen diagnoosin saamista – oireet ovat moninaisia ja yksilöllisiä, ja sairaus tunnetaan huonosti.
Ménièren tauti on sairaus, jossa sisäkorvaan kertyy nestettä. Nesteen lisääntyminen aiheuttaa sairaudesta kärsiville rajuakin huimausta ja kuulon heikkenemistä. Vuosien mittaan, sairauden puhjettua, kuulo voi vaurioitua pysyvästi.
Suomen Ménière-liitto ry:n puheenjohtaja Mikko Seeskorpi huomasi sairastavansa tautia vuonna 2005. Korva meni tukkoon eikä tunne ottanut hellittääkseen. Myös kuulo alkoi heiketä – Seeskorpi huomasi, ettei kuullut enää mitään tukossa olleella korvalla.
– Se tuli vähän yllättäen. Luulin ensin, että on mennyt vettä korvaan, Seeskorpi kuvailee tunnetta.
– Kun kuulo alkoi huonota, rupesin epäilemään, että asian takana voisi olla muutakin.
Seeskorpi meni suoraan korvalääkärin puheille. Hänellä oli tuuria, sillä lääkäri tunsi sairauden ja pääsi nopeasti oikeille jäljille. Ainoa voimakkaampi huimauskohtaus sattui Seeskorvelle vasta, kun hän oli jo saanut diagnoosin.
Seeskorpi kertoo, että monilla diagnoosin saaminen on saattanut kestää ja huimausoiretta luullaan verenpaineeseen tai niska- ja hartiaseudun jännitykseen liittyväksi.
– Joillain diagnoosin saaminen voi kestää aika pitkään. Ménièren tautia ei ole helppo tunnistaa, kaikilla korvalääkäreilläkään ei ole niin hyvin tietoa tästä taudista.
Kuulo-ongelmat voivat vaikeuttaa elämää
Ménièren tauti vaikuttaa Seeskorven mukaan elämään eniten alkuvaiheessaan. Kaikki oireet saattavat alkaa yhtä aikaa ja vaihdellen, ja tämä alkuvaihe voi kestää jopa vuosia. Myös Seeskorven kohdalla kesti kauan, ennen kuin kuulo lähti palautumaan takaisin.
– Olen sillä lailla onnellisessa tilanteessa, että kuuloni on nykyään normaali molemmissa korvissa. Tämä on yksilöllinen tauti, joten toisilla oireet voivat olla myöhemminkin voimakkaampia.
Ménièren tauti ei siis alkunsa jälkeen ole juuri vaikuttanut Seeskorven elämään. Oireet palaavat lähinnä väsyneenä: häntä saattaa huimata ja korva voi mennä tukkoon. Hän tietää kuitenkin, että monen elämää sairaus vaikeuttaa enemmänkin.
– Kuulo on konkreettinen asia, joka koetaan vaikeaksi. Huonokuuloisuuteen voi liittyä myös ääniyliherkkyyttä ja se voi rajoittaa konserteissa käyntiä. Ääniyliherkkyys voi aiheuttaa myös sen, ettei enää viihdy isommissa ryhmissä. Jos puhetta tulee usealta suunnalta, se saattaa tuntua pahalta.
Ei vielä tiedetä, mikä aiheuttaa Ménièren taudin. Olemassa on vain teorioita, joita ei ole todettu varmoiksi.
– On mietitty, voisiko Ménièren tauti olla perinnöllistä ja on myös pohdittu psyykkisten tekijöiden vaikutusta ja taudin mahdollista stressiperäisyyttä.