Huikea löytö! Pronssikäsi löysi sormensa 500 vuoden jälkeen: "Emme voineet kuvitella, että kadonneita osia löytyisi enää koskaan"

Tutkijat eivät tiedä, kuinka Rooman keisaria Konstantinus Suurta esittävän jättimäisen pronssipatsaan sormi alkujaan katosi, mutta 500 vuoden jälkeen sormijäsen on jälleen yhdistetty patsaaseen roomalaisessa museossa.

New York Timesin (NYT) mukaan jättimäistä pronssisormea ihmeteltiin pitkään toisessa museossa Pariisin maineikkaassa Louvressa.

Italian puolella Rooman Capitolini-museossa puolestaan oli valtava pronssikäsi, josta puuttui osia. Pronssinen käsi on osa Rooman imperiumia vuosina 306–337 hallinneen Konstantinus I. eli Konstantinus Suurta esittävää patsasta.

Arvioiden mukaan sormi irtosi tai irrotettiin patsaan vasemmasta kädestä viitisensataa vuotta sitten päätyen lopulta Ranskaan. 

Irrallinen sormi on peräti 38 senttimetrin kokoinen, joten Konstantinuksen patsas kokonaisena olisi merkittävän kokoinen.

Nyt patsaasta on tiettävästi jäljellä vasemman käden lisäksi vain sen pää, sekä suuri pallo, jota patsas on alun perin kannatellut toisessa kädessä. Pronssiteoksen muita osia ei toistaiseksi ole löytynyt.

NYTin mukaan 1500-luvulta peräisin olevien piirustusten perusteella pronssinen etusormi on puuttunut kädestä jo tuolloin. 

– Emme voineet kuvitella, että kadonneita osia löytyisi enää koskaan, Capitolini museoiden johtaja Claudio Parisi Presicce ihmetteli.

Vuonna 2010 ranskalainen väitöskirjatutkija Aurélia Azéma tutki Louvren museossa muinaisten pronssiteosten hitsausmenetelmiä ja kiinnitti huomiota pronssiseen sormeen. Tutkija osasi teoretisoida, että sormi saattaisi kuulua roomalaismuseossa näytillä olevaan Konstantinuksen patsaaseen.

Azéman teoria todistettiin kahdeksan vuotta myöhemmin, kun ryhmä ranskalaisia asiantuntijoita teki sormesta hartsimallinnoksen, jonka he toimittivat edelleen sovitettavaksi käteen roomalaismuseossa.

– Se sopi täydellisesti, Azéma kommentoi NYTille.

Louvren johdossa tultiin siihen tulokseen, että olisi vain oikein palauttaa sormi Roomaan.

Päätyi kavaltajan valtavaan taidekokoelmaan

Sormi löysi tiensä Louvren museoon vuonna 1863 osana suurta taidekokoelmaa, joka oli aikanaan kuulunut roomalaiselle arkeologille ja keräilijälle Giampietro Campanalle. Hänen kokoelmaansa pidettiin yhtenä 1800-luvun merkittävimpänä.

Campanallea syytettiin kavalluksesta vuonna 1857, jonka yhteydessä antiikkikokoelma takavarikoitiin ja asetettiin myyntiin vuonna 1961. 

Napoleon III eli Charles Louis Napoléon Bonaparte päätyi ostamaan kokoelmasta merkittävän osan, joka asetettiin näytille Louvreen. Osia kaupatusta kokoelmasta päätyi myös Venäjän Keisarin Aleksanteri II:n hankkimana Pietariin osaksi maailmankuulun Eremitaasin museon näyttelyesineistöä.

Palasi takaisin "ikuisuuslainana"

Ensimmäisen kerran sormi ja käsi palasivat yhteen vuonna 2018 osana Campanalle kuuluneen kokoelman näyttelyä Louvressa. Vuotta myöhemmin näyttely matkasi niin ikään Eremitaasiin.

Nyt sormi on kuitenkin palannut takaisin ”ikuisuuslainana” Louvren museolta Rooman Capitolini-museoon osaksi aikalaisnäyttelyä, johon sisältyy myös kuuluisa Rooman symbolina pidetty Capitoliumin naarassusi-pronssiveistos.

Tutkijat tietävät suunnilleen, milloin sormi on irronnut kädestä. Tiedossa ei kuitenkaan ole, kuinka se alkujaan päätyi kavalluksesta syytetyn Campanallen kokoelmiin.

– Tutkimukset jatkuvat, Claudio Parisi Presicce, toteaa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja