Mainos

Hormonit päättivät olympiavoittajan uran? – "Kuminauha venyy ja lopulta katkeaa"

Pauli Nevala uskoo, että hänen keihäänheittouransa päättänyt loukkaantuminen johtui hormonien käytöstä. Tokion olympiakultamitalisti kertoo tapauksesta Pasi Reinin kirjassa Kaaret ja tarinat, keihäsmestarit Nevalasta Ruuskaseen. Kirjan on kustantanut Docendo Oy.

Hormonien käyttö yleistyi 1960-luvun loppupuolella. Kirjassa Nevala kertookin kuulleensa virolaiselta tutultaan venäläisten käyttävän anabolisia steroideja. Vuoden 1964 olympiavoittaja ei lähde kiertelemään totuutta.

- Hulluhan olisin ollut, jos en olisi käyttänyt keinoja, jotka olivat siihen aikaan sallittuja. Tai niitä ei ollut kielletty, Nevala sanoo.

Nevalan ura päättyi keväällä 1971 tulleeseen vakavaan loukkaantumiseen. Abidjanissa Norsunluurannikolla heitetyssä kisassa teuvalainen räväytti ensimmäisellä heitollaan yli 95 metriä, mutta käsi ei kestänyt.

- Kerran pamahti, eikä sen jälkeen ole tarvinnut kuin unta nähdä keihäänheitosta. Rintalastan alaosa ja solisluu murtuivat, olkavarren nivel tuli kuopasta pois, kaksi suurta lihasryhmää repesi, Nevala luettelee epäonnistuneen heiton aiheuttamia tuhoja.

Loukkaantuminen ei tullut yllätyksenä heittäjälle. Harjoitusheittojen jälkeen kädessään jo kipua tuntenut Nevala vihjaili maanmiehelleen Jorma Kinnuselle, ettei kaikki ollut kunnossa.

- Hormoneilla vahvistettu lihas revähtää helposti. Luulen, että lihakseen jää liian vähän verisuonia massaan nähden. Kuminauha venyy aikansa ja lopuksi se katkeaa, Nevala pohtii.

”Olimme yhtä hyviä”

Nevala ja Kinnunen pitivät yllä suomalaista keihäsperinnettä 1960-luvulla. Kaksikon välille mahtui paljon molemmin puolista ihailua, tiedotusvälineissä ärhentelyä, kepposia ja jopa yhteinen boikotti.

- Pauli tuli kaksi viimeistä askelta kuin kärppä. Tai kuin kissa, kun sen pudottaa jaloilleen, tuolloin ME-tulosta 92,70 hallussa pitänyt Kinnunen kehuu kilpatoveriaan.

- Kuusi senttiä oli se meidän lahjakkuuden ero. Minä kuitenkin menestyin arvokisoissa hieman paremmin. Sanotaan, että olimme Jorman kanssa yhtä hyviä, urallaan kaksi arvokisamitalia saavuttanut Nevala naurahtaa.

Vaikka kaksikko kilpailikin keskenään, heidän välillään on vallinnut aina kunnioitus toista kohtaan tähän päivään saakka. Eräässä kisassa Laukaassa yleisö oli kuitenkin luullut, että keihäänheittäjien välille syntyy tappelu.

- Jorma heitti omalla keihäällä, eikä antanut minun käyttää sitä. Sanoi, että menöö rikki ja pisti keihään pussiin. Minä otin sen sieltä pussista, vedin polvea vasten näin luokille ja sanoin, että heitä nyt tällä sitten. Jorma tuli sitten kohti nyrkit pystyssä ja uhkaili, että tämä oli poika viimeinen teko. Lopulta sitten heitettiin keihästä ja jälkeenpäin nauroimme, kun kepponen onnistui niin hyvin, Nevala muistelee.

Kerran kaksikko myös yhdisti voimansa. He jäivät tahallaan ilman tulosta Kalevan kisoissa 1970 ottaakseen kaiken irti menestyksestään. Lakko tuottikin tulosta, kun molemmat saivat 5000 markan stipendin talvella. Kaukana ei kuitenkaan ollut, että Nevala olisi mittauttanut pitkän karsintaheittonsa yleisön hurratessa.

- Jorman piti muistuttaa. Alkoi kuulua penkiltä rykimistä. Vasta sitten katsoin, että jaa eipä oikein lentänytkään ja astuin heiton yli, Nevala kertoo.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.