Marilla oli lapsena ruskeat, hieman olkapäiden yli ulottuvat kutrit. Pikku hiljaa hiukset alkoivat lähteä läiskittäin, ja Marilla todettiin alopecia. Nyt nuori nainen opettelee näkemään itsensä kauniina kaljuna.
Kun Mari Värtö oli kymmenvuotiaana leikkauttamassa hiuksiaan, kampaaja huomasi purukumin kokoisen kaljun läntin Mari päässä. Asiaa ei ihmetelty sen enempää. Kun huomattiin, että hiuksia on lähtenyt enemmän, Mari meni terveyskeskuslääkäriin.
– Terveyskeskuksessa epäiltiin, että kyseessä on jokin ihottuma. Sain lähetteen Iho- ja Allergiasairaalaan. Siellä minulla diagnosoitiin heti alopecia, Mari kertoo.
Alopecialiiton kuvauksen mukaan alopecia on hiuksettomuutta ja karvattomuutta aiheuttava ihotauti. Ennuste on arvaamaton, mutta useimmilta hiustenlähtö loppuu yhtä yllättäin kuin alkoikin. Hiukset kasvavat takaisin 70 prosentille vaikeusasteesta riippumatta.
Lapsuusiässä puhjenneen taudin taudin ennuste on kuitenkin huonompi kuin murrosiän jälkeen alkaneessa alopeciassa. Alopeciaan ei ole yksiselitteistä hoitoa. Mari kävi Hiusakatemiassa turvehoidon lisäksi päänahan ärsytyshoidossa. Ne eivät auttaneet yhtään sen enempää kuin yksityislääkärin määräämät pillerit.
– Kävin myös poppamiehellä, joka määräsi lisää pillereitä, mutta turhaan. Kaikkea on tullut kokeiltua, jopa henkiparantajaa, Mari toteaa.
Kaikki hoidot tehtiin alopecian alkuvaiheessa, sillä Mari halusi tehdä kaikkensa kutriensa pelastamiseksi. Vuoden aikana Marilta kuitenkin lähtivät kaikki hiukset pois, eivätkä tulleet ikinä takaisin.
– Rahaa mennyt ja hiukset ovat edelleen poissa. Minulta lähtivät myös kulmakarvat, mutta onneksi ripset ovat säilyneet, Mari huokaa.
