Alme Drockila sairastui alle kolmikymppisenä alopecian eli pälvikaljun rajuimpaan muotoon. Alme kertoo 25 vuotta myöhemmin, miltä tuntui menettää kaikki kehon karvoitus ja miten hän on päässyt sinuiksi asian kanssa.
Ensimmäiset merkit hiustenlähdöstä näkyivät Alme Drockilan päässä 20 ikävuoden kieppeillä. Kampaaja totesi, että asiakkaan päälaella on paljas läntti.
Kato ei hetkauttanut paksuilla hiuksilla siunattua nuorta naista. Hiukset kasvoivat takaisin ja asia unohtui.
Alme oli hieman alle 30 vuotta, kun ongelma palasi.
− Huomasin harjatessa, että hiuksia alkoi tippua. Sitten päähän alkoi ilmestyä paljaita länttejä.
Tällä kertaa järkytys oli kouriintuntuva. Kun kävi selväksi, etteivät hiukset kasva takaisin, Alme hakeutui lääkäriin. Tämä pamautti diagnoosin ilmoille tylyyn sävyyn.
− Kyseessä on alopecia. Saat lapun, niin pääset terveyskeskukseen hakemaan peruukin, Alme kertaa lääkärin sanat.
Peruukkiostoksille
Tämä ei voi olla totta, minulle ei voi käydä näin, Alme kauhisteli. Hän yritti peitellä paljaita kohtia kampausten avulla niin pitkään kuin mahdollista ja uskoi, että hiukset kasvaisivat vielä takaisin. Lopulta peruukin hankkiminen tuli väistämättä eteen.
Paikallinen terveyskeskus myönsi ostositoumuksen Kotkan hattuhuoneelle.
− Tarjolla oli muutamia keinokuituperuukkeja. Yritin valita samanlaisen kuin omat hiukseni olivat, mutta lopulta oli otettava mitä tarjottiin. Se oli kamala paikka.
Koko kehon karvoitus lähti
Alme ei osannut alkujärkytykseltään hakea tilanteeseen tukea. Onneksi taustalla seisoi perhe, joka hyväksyi läheisensä sellaisena kuin hän oli.
