Historian opiskelua elävöitetään kenttäkursseilla

Kolmisenkymmentä Helsingin suomalaisen yhteiskoulun lukion historiankurssilaista tutkii karttanippujaan linja-autossa. Tie Muolaasta kohti Äyräpäätä on paikoitellen niin kuoppainen, että kartan lukeminen on lähes mahdotonta. Vaikka teemana ovat kesän 1944 torjuntataistelut saavat alle parikymppiset lukiolaiset samalla kuvan alueen surkeasta nykytilasta.

Aiemmin aihetta on opiskeltu tunnilla, mutta aidoilla taistelupaikoille tapahtumat muuttuvat aivan erilailla eläviksi. Kokenut Karjalan kävijä ja historiantutkija Juhani Vakkuri tietää kertoa lukiolaisille missä linjat suomalaisten perääntyessä minäkin päivänä menivät.

- Tosi mielenkiintoista käydä täällä. Kyllähän täällä konkreettisemman käsityksen saa, kun näkee kaikki panssariesteet ja sitten kuvista, kun näkee miten tämä maisema on muuttunut siitä 70 vuodessa, kurssilla mukana ollut Hilla Inkinen sanoo.

Historia kiinnostaa

Monelle kurssilaiselle sotatapahtumiin liittyy jokin omakohtainen yhteys, mikä tekee asiasta läheisemmän.

- Jonoksi asti riittää vapaaehtoisia osallistumaan näille kursseille eli monella on isoisät tai isoisien vanhemmat olleet täällä itse tositoimissa tai ovat itse evakkoperheiden lapsia. Niitä juuria halutaan sitten tuntea siellä paikalla, historian ja yhteiskuntaopin lehtori Antti Palomäki kertoo.

- Kyllä Suomen nuoriso, ehkä maineestaan huolimatta, on kovasti kiinnostunut omasta menneisyydestä, Palomäki jatkaa.

Kannaksen taisteluiden jäljet ovat edelleen hyvin nähtävissä maastossa. Taisteluhaudat, korsut ja panssariesteet löytyvät, kun vain tietää mistä niitä etsiä.

- Kyllähän se herättää todella paljon erilaisia tunteita, kun miettii, että oma ukkikin on täällä todella nuorena taistellut isänmaan puolesta. Kyllä se on ihan uskomaton kokemus päästä tänne paikan päälle, lukiolainen Henry Kotamäki kertoo omasta taustastaan. 

Helsingin suomalaisen yhteiskoulun historiankurssilaiset opiskelivat historiaa kenttäkurssilla Karjalankannaksella. Kuvassa koko ryhmä Äyräpään kirkon raunioilla. 

Lukio läpi ilman historian opetusta?

Opetussuunnitelmien uudistamisen yhteydessä on kaavailtu kurssien valinnaisuuden lisäämistä. Väljimmän suunnitelman mukaan opiskelija voisi halutessaan jättää jopa historian opiskelut kokonaan pois. Ainakin helsinkiläisnuorten mielestä historianopetusta pidetään yleisesti tärkeänä.

- Olis se ehkä vähän pelottaavaa, jos ei suomalaiset tietäisi Suomen historiasta mitään. 

Opettajakunnan keskuudessa ehdotukset ovat herättäneet vähintäänkin hämmennystä.

- Hyvin hämmästyttävää. Puolueeton historian opetus on demokraattisen valtion peruskivi, koska koko nyky-yhteiskunta rakentuu menneen tuntemukselle. Kyllä se on hyvin tärkeää opettaa nuorille kuinka asiat tapahtuivat menneisyydessä. Omat juuret on tunnettava, Antti Palomäki sanoo.