Historiallisen suuri huijaus Iranin sodassa leviää kuin kulovalkea

– Käyttäjät pystyvät tuottamaan viiltävää satiiria ja sisältöä, joka löytää kaikupohjaa valtavassa yleisössä, kuvailee Wiredin disinformaatiota ja verkon ääri-ilmiöitä käsittelevä toimittaja David Gilbert.

New York Times kertoo tunnistaneensa sodan kahden ensimmäisen viikon aikana ainakin 110 erilaista tekoälyllä tuotettua videota, jotka liittyivät suoraan konfliktiin.

Satiirin ja viihteen muotoon paketoitu propaganda on noussut keskiöön myös Time-lehden analyysissa. Lehden mukaan sota esitetään yhä useammin tuttujen populaarikulttuuristen muotojen kautta: tekoälyllä tuotetuissa videoissa maailmanjohtajat on kuvattu Lego-hahmoina ja sotatapahtumat videopelien tai animaatioiden estetiikalla.

– Sosiaalisen median valuutta ei ole totuus tai auktoriteetti, vaan huomio. Sisältö leviää, jos se on tarpeeksi tuttua ja samalla riittävän hämmentävää herättääkseen reaktion, kirjoittaa Time-lehdessä Georgetownin yliopiston tutkija Renée DiResta.

DiRestan mukaan käyttäjien ei tarvitse hyväksyä viestiä levittääkseen sitä vaan riittää, että sisältö tuntuu katsomisen tai jakamisen arvoiselta.

Nopeus ratkaisee näkyvyyden

Iranin sotaa on luonnehdittu ensimmäiseksi konfliktiksi, jossa tekoälyä hyödynnetään tiedonvälityksessä ja vaikuttamisessa systemaattisesti ja laajassa mittakaavassa.

Aiemmissa sodissa, kuten Ukrainan vuonna 2022 alkaneessa konfliktissa, tekoälyllä tuotettua propagandaa on esiintynyt, mutta Persianlahden infosota etenee asiantuntijoiden mukaan huomattavasti nopeammassa tahdissa.

Time-lehden mukaan jakonopeudesta on tullut itsessään viesti: valtioiden ja epäselvien toimijoiden ei enää tarvitse vakuuttaa yleisöä oikeassa olemisestaan, vaan riittää, että ne hallitsevat konfliktiin liittyvää näkyvyyttä ja tunnelmaa verkossa.

– Nopeus on avainasemassa. Sisällöntuottajat reagoivat reaaliajassa siihen, mitä tapahtuu. Videot presidentti Trumpin tulitaukoilmoituksesta syntyivät tunneissa eikä päivissä, David Gilbert sanoo.