Keittiössä olivat paikat alkaneet vähän repsahtaa. Joitakin kodinkoneita ja yläkaappien ja työtasojen väliset laatat vaihdettu, mutta pikkuhommia oli edelleen tekemättä. Ovet roikkuivat saranoillaan, roskavaunu oli osoittautunut epäkäytännölliseksi ja kalusteisiin integroitu astianpesukone vetänyt odotetusti viimeisen henkäyksensä.
Ongelmista isoin oli ehkä vanha astianpesukone, jonka etupaneelin kiinnikkeet olivat kerrassaan hajonneet: kun oven aukaisi, levy putosi varpaille. Asukas olikin päätynyt siihen tulokseen, että parasta vaihtaa koko kone ja valita semmoinen malli, johon entinen, itsessään hyväkuntoinen etulevy sopisi. Tällä tavalla kalusteiden ilme pysyisi ennallaan. Ongelma ratkesi tällä – vanha levy kiinnitettiin ongelmitta. Yksi asia on kuitenkin muistettava: kun asennetaan uusi astianpesukone vanhaan keittiöön, on syytä antaa putkimiehen tarkastaa vanhojen liitosten ja liitinten kunto.
Myös roskavaunu alkoi olla tiensä päässä. Se oli alun alkaenkin huonosti suunniteltu: korit oli sijoitettu kapean, korkean kaapin yläosaan, jolloin puolet sen tilavuudesta jäi hyödyntämättä. Uusi on suunniteltu huomattavasti paremmin, sillä korit on sijoitettu kekseliääseen kehikkoon vaunun pohjalle ja ylhäälle saa asennettua itsenäisesti liikkuvan hyllyn, jossa voi säilyttää esimerkiksi keittiössä tarvittavia pesuaineita.
Näidenkään asentamiseen ei tarvita erityistaitoja eikä työkaluja, on vain noudatettava asennusohjeita. Samalla voi ihastella nykyisten kiskojen mekanismeja: ne ovat niin herkkiä, että laatikot sulkeutuvat sisältämänsä tavaran painosta riippumatta melkeinpä puhaltamalla.
