Mainos

Hidastaako epiduraali synnytystä? Lääkäri ja kätilö perkaavat myytit synnytyskivusta ja kivunlievityksestä

Synnytyskipuun ja sen lievitykseen liittyy monenlaisia väitteitä ja uskomuksia. Pyysimme lääkäriä ja kätilöä kertomaan muun muassa, hidastaako epiduraali synnytystä, kestävätkö nykynaiset synnytyskipua huonosti, auttaako liike kipuun ja loppuuko kipu todella vauvan syntymään.

Vastaajina ovat naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, osastonylilääkäri Kirsi Väyrynen Keski-Suomen keskussairaalasta sekä kätilö Monica Kihl Kymenlaakson keskussairaalasta.

"Epiduraalipuudutus hidastaa synnytystä."

Lääkäri: Pitää osittain paikkansa.

Yleistuntuma on, että epiduraali saattaa hieman pidentää avautumisvaiheen kestoa, mutta ei merkittävästi. Ensisynnyttäjän avautumisvaihe on normaalistikin hitaampi kuin uudelleensynnyttäjällä, ja tehokkuutensa ja pitkäkestoisuutensa vuoksi epiduraalipuudutusta käytetään enemmän ensisynnyttäjien kivunlievityksessä. Tämän asetelman vuoksi on hieman vaikea erottaa epiduraalin osuutta synnytyksen kestossa. Epiduraalipuudutus on joka tapauksessa tehokas apu synnytyskipuihin.

Kätilö: Ei pidä paikkaansa.

Kun epiduraali laitetaan oikeaan aikaan ja äiti pystyy sen ansiosta paremmin rentoutumaan, se monesti edistää synnytyksen etenemistä. Jos epiduraali laitetaan ennen kuin kohdunsuu on alkanut aueta ja synnytys lähtenyt kunnolla käyntiin, synnytys voi hidastua. Siksi toivotaan, että synnytyksen alkuvaiheessa käytettäisiin muita, miedompia kivunlievitysmenetelmiä.

"Ilokaasu aiheuttaa pahaa oloa ja oksentelua."

Lääkäri: Ei pidä paikkaansa.

Ilokaasun vaikutusaika on varsin lyhyt. Sitä pyritään hengittämään hieman ennakoivasti, jotta sen vaikutus olisi suurimmillaan voimakkaimman supistuksen kohdalla. Synnyttäjät kuvaavat ilokaasun aikaansaamaa oloa ”hiprakkaiseksi”. Yleistä pahaa oloa ja oksentelua se ei juurikaan aiheuta.

Kätilö: Pitää osittain paikkansa.

Kaasun ottaminen ja siitä parhaimman hyödyn saaminen on tekniikkalaji. Kätilö kyllä opastaa käytössä. Itse kuulun siihen kätilökuntaan, joka kannustaa ilokaasun käyttöön. Ne, joilla ilokaasu toimii, saattavat pärjätä useita tunteja pelkästään sen kanssa. Uudelleensynnyttäjät eivät välttämättä halua rankempia lääkkeitä tai puudutteita ollenkaan. Jos ilokaasusta tulee pahoinvointia tai sen kokee jotenkin ahdistavana, se tulee jättää pois ja miettiä muita keinoja.

Nykyään ilokaasulaitteet alkavat jäädä sairaaloista pois, koska ilokaasu tulkitaan ilmastosaasteeksi – siitä huolimatta, että kaasu menee poistoilmaletkuja pitkin säiliöihin.

"Liikkeessä pysyminen (esimerkiksi jumppapallon päällä) supistusvaiheen ajan lievittää tehokkaasti kipua."

Lääkäri: Pitää osittain paikkansa.

Liikkeen vaikutus kipuun on yksilöllistä.

Kätilö: Pitää paikkansa.

Monet synnyttäjät hakeutuvat selkeästi omatoimisesti heiluttamaan lantiotaan. Heijausliike auttaa sietämään kipua ja rentoutumaan. Myös hengityksen rytmi tasaantuu. Heijauksesta on hyötyä, tapahtui se sitten pallon päällä, keinussa, seisten tai ammeessa. Kaikessa avautumisvaiheen aikaisessa olemisessa tavoitteena on rentoutua supistusten välissä ja sietää supistuksia useampi tunti.

"Nykynaiset kestävät synnytyskipua huonommin kuin ennen vanhaan."

Lääkäri: Ei pidä paikkaansa.

Synnytyskivun tehokkaaseen ja turvalliseen hoitoon on nykyään paremmat valikoimat kuin ennen. Tehokkaiden selkäpuudutteiden eli epiduraalin ja spinaalin laitto tapahtuu sairaalassa. Entisaikaan kätilöt hoitivat synnytyksiä kotona ja kipua lievitettiin morfiinilla. Toisin sanoen ennen vanhaan naisten oli ”kestettävä” suurempaa synnytyskipua, koska tehokasta apua ei ollut tarjolla. Onneksi lääketiede on tässäkin asiassa edistynyt.

Kätilö: Ei pidä paikkaansa.

Nykyään lääkkeitä on enemmän saatavilla, ja ne on tehty mahdollisimman turvallisiksi sekä sikiön että äidin kannalta. Ilman näitä vaihtoehtoja nykynaiset synnyttäisivät ilman kivunlievitystä kuten 40 vuotta sittenkin. Kun tulee tarjontaa, tulee myös kysyntää ja käyttöä.

Edelleen on myös naisia, jotka synnyttävät ilman mitään lääkkeellistä lievitystä. Lääkkeitä käytetään tarpeen ja kivun mukaan.

"Synnytyskipuun ei voi pyörtyä, koska se olisi niin vaarallista vauvalle, että ”luonto” estää sen."

Lääkäri: Ei pidä paikkaansa.

Synnytyskipu on aaltomaista ja lyhytkestoista. Näin ollen kovankin hetkellisen kivun jälkeen tulee pieni kivuton hetki ennen seuraavaa supistusta. Synnyttäjän pyörtyminen salissa on varsin harvinaista. Yleisin syy pyörtymiselle lienee runsaamman vuodon yhteydessä tuleva verenpaineen lasku. Sairaalassa tällaiseen odottamattomaankin, runsaaseen vuotoon on onneksi nopeasti apua saatavilla.

Kätilö: Pitää paikkansa.

Synnytyskipu tuntuu supistuksen aikana ja on aaltoileva, kuten supistustahtikin. Välillä kiputuntemus on kokonaan poissa eikä mihinkään koske. On tärkeää hengittää myös supistuksen aikana ja hyödyntää tauko rentoutumiseen ja hengityksen tasaantumiseen.

Jos synnytyksessä pyörrytään, se ei johdu yksin kivusta, vaan taustalla on yleensä perussairauksia, taipumusta paniikkikohtauksiin tai hyperventilaatioon. Kätilö ja lääkärit auttavat ja ovat vastuussa siitä, että äiti saadaan takaisin tolkkuihinsa.

Pyörtyminen sinänsä ei ole vauvallekaan vaarallista, koska äidin hengitys jatkuu. Vauvan hapenkulku on siis taattu, vaikka äiti olisi hetken pyörtyneenä.

Ensimmäisille pesureissuille synnytyksen jälkeen mennään yleensä kätilön avustamana, koska keho on käynyt siinä vaiheessa läpi aikamoisen taiston. Ensisynnyttäjän synnytys saattaa kestää 15–18 tuntia, ja se on rankkaa elimistölle, vaikka mitään poikkeavaa ei tapahtuisi. Päälle tulee vielä verenhukka, jota aina tulee synnytyksessä jonkin verran. Näiden seikkojen yhteisvaikutuksesta ensimmäisellä suihkureissulla saattaa alkaa pyörryttää.

"Kun vauva on syntynyt, äiti ei tunne enää kipua."

Lääkäri: Pitää osittain paikkansa.

Suurin synnytyskipu helpottaa, kun lapsi on syntynyt. Välilihan leikkaamisen jälkeen tai repeämisen korjaukseen käytetään tietenkin aina puuduteainetta, ettei potilas tuntisi sen takia kipua.

Kätilö: Ei pidä paikkaansa.

Kun vauva on syntynyt, istukka on vielä sisällä ja pitää odottaa jälkisupistuksia, jotka irrottavat sen. Jotkut äidit kokevat istukan syntymisen kurjana, toisista se ei tunnu miltään. Synnytyksen jälkeen on usein edessä myös limakalvojen puuduttamista ja ompelua. Niiden tekeminen kyllä tuntuu, eli täysin kivuttomana ei voi olla, vaikka ompeluun käytettävä puudute toimii hyvin. On hyvin yleistä, että äidit sanovat, etteivät nämä pienet toimenpiteet monen tunnin synnytyksen jälkeen ole enää mitään.

***

Anna-Riitta synnytti kotona – lääkäri varoittaa riskeistä

Huomenta Suomessa keskusteltiin kotisynnytyksistä sellaisen omakohtaisesti kokeneen Anna-Riitta Kässin sekä Naistenklinikan osastonylilääkäri Mika Nuutilan kanssa.


Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.