Herrainkerhojen veljet eivät tunne tarvetta keskustella naisjäsenistä – ministeri: "Se ei ole tätä päivää" | MTV Uutiset
Herrainkerhojen veljet eivät tunne tarvetta keskustella naisjäsenistä – ministeri: "Se ei ole tätä päivää"
Lehtikuva
Julkaistu 04.03.2018 03:00
MTV UUTISET - STT
Pääkaupungin ytimessä kohoavan jugendlinnan katto on kirjaimellisesti korkealla ja seinät leveällä, sen verran hulppeasta ja vaikuttavasta rakennuksesta on kyse.
Pörssitalon uumenissa pitää myös majaansa herrakerhojen aateliin kuuluva Helsingin Pörssiklubi. Sen jäsenet vastaavat parhaillaan kysymykseen, jonka voi ajatella symboloivan yhdistyksen katon korkeutta ja seinien leveyttä. Kysely nimittäin selvittää – monien muiden asioiden ohella – tulisiko jäsenyys avata naisille. Vuonna 1997 klubin sääntöihin nuijittiin kohta, joka estää naisten jäsenyyden. Klubin johtajan Michael Nymanin sanoin "selkiytettiin tilanne".
Tähänastisissa kyselyissä selkeä enemmistö on Nymanin mukaan vastustanut naisjäseniä. Vastaajien näkemykset ovat pysyneet varsin samanlaisina.
– Ei ole merkittävästi muuttunut. Voidaan puhua prosenttiyksiköstä tai kahdesta. Vanhat perinteet ovat tärkeitä monelle. Ei haluta sen enempää muutoksia.
Yhdistyksen jäsenten keski-ikä on kuluneen noin viidentoista vuoden aikana selvästi nuorentunut, sanoo Nyman. Hän muistelee, että aloittaessaan klubin johtajana vuonna 2002 jäsenten keski-ikä oli noin 70, kun se nyt on 54. Nuorentuminen ei välttämättä kerro jäsenten halukkuudesta saada mukaan toimintaan naisia.
Nyman arvioi, että jäsenkyselyissä vastaajan ikä ei ole erityisemmin noussut esille naisjäsenyyden kannatuksessa tai vastustuksessa. Hän ei halua ennakoida jäsenistön tämänhetkistä kantaa, vaan odottaa myöhemmin keväällä valmistuvan kyselyn tuloksia.
Ei paineita ottaa naisia jäseniksi
Pörssiklubilaisilla on hengenheimolaisia pääkaupungin lisäksi myös maakunnassa. Marsalkka Mannerheimin perinteitäkin vaalivan Mikkelin Klubin "veljet eivät tunne tarvetta, että pitäisi saada naisjäseniä", muotoilee asian puheenjohtaja Mikko Pöyry. Hän ei itsekään näe syytä naisten jäsenyyden estävän säännön muuttamiseen.
– Jos ajattelee, että otettaisiin naisjäseniä, siitä pitäisi olla selkeää hyötyä Klubille tai sen toimintaan. En osaa sellaista nähdä.
Pöyryn mukaan yhdistyksen ulkopuoleltakaan ei ole kohdistunut painetta sääntöjen muuttamiseen.
– Tuollaista keskusteluahan julkisuudessa pulpahtaa silloin tällöin, mutta minä en suhtaudu siihen edes kovin vakavasti. Ei se minusta luo meille minkäänlaisia paineita.
Pörssisäätiön Pörssitalon tiloissa vuokralaisena toimiva Pörssiklubi kuvattuna Helsingissä 28. helmikuutaLehtikuva
Oulun Suomalaisen Klubin säännöt eivät naisia estä, mutta heitä ei jäseninä ole, eikä yhdistyksen mukaan kukaan ole hakenutkaan. Jos tällaista tapahtuisi, käsiteltäisiin hakemus asianmukaisesti, yhdistyksestä kerrotaan.
Helsingin Suomalaisen Klubin säännöt sen sijaan estävät naisten jäsenyyden, ja puheenjohtaja Matti Viljanen arvioi, että näin on vastakin. Tällä hetkellä esimerkiksi asiaa koskevasta jäsenkyselystä ei ole päätöstä. Jos jäsenyys avattaisiin naisille, vaikuttaisi se käytännön toimintaan ja vaatisi selkeän enemmistön muutoksen puolesta, pohtii Viljanen.
– Esimerkiksi sikarikerho tai kuoro muuttaisi muotoaan tai tulisi tuplajärjestelmä.
Tampereen vastaavassa yhdistyksessä naiset ovat mukana, samoin Porissa.
Yhdistys saa päättää kuka pääsee mukaan
Helsingin Suomalaisen Klubin jäsenehdoissa on muun muassa kohta: "Klubin varsinaiseksi jäseneksi Klubin johtokunta voi kirjallisen hakemuksen perusteella hyväksyä maineeltaan hyväksi tunnetun miespuolisen Suomen kansalaisen, joka hyväksyy Klubin tarkoituksen ja jota kaksi Klubin jäsentä suosittelee."
Tampereen Suomalainen Klubi puolestaan hyväksyy jäsenikseen myös naiset. Jäsenyysehdoissa mainitaan esimerkiksi Suomen kansalaisuus ja oikeistomielisyys, mutta ei sukupuolta. Klubin johtokunnassa on tällä hetkellä yksi nainen.
Oulun Suomalaisen Klubin säännöissä ei rajata naisia ulkopuolelle. Klubissa ei kuitenkaan ole yhtään naisjäsentä, eikä naisilta hakemuksia ole tullut, kerrotaan yhdistyksestä.
Porin Suomalaisen Klubin hallituksessakin on ollut useasti naisia, myös tällä hetkellä.
Mikkelin Klubi ei hyväksy jäseniksi naisia.
Helsingin Pörssiklubi rajasi säännöissään naiset jäsenyyden ulkopuolelle vuonna 1997.
Svenska Klubben i Helsingfors ei hyväksy jäseniksi naisia. Osassa muualla Suomessa toimivissa vastaavissa yhdistyksissä, esimerkiksi Tampereella, naisia on jäseninä.
Handelsgillet i Helsingfors ei hyväksy jäseniksi naisia. Sen sijaan Turun Kauppaseura hyväksyy jäseniksi myös naiset, mutta Tampere vain miehet.
Vapaamuurareiden Suomen Suurloosin tiedoissa sanotaan, että yhdistyksen jäseneksi pyrkivän on oltava hyvämaineinen, henkisesti terve mies, joka uskoo yhteen Jumalaan ja iankaikkiseen elämään.
Naisasialiitto Unioni määrittelee jäsenyyskriteerit seuraavasti: "Jäsenyys on avoin kaikille naisille, itsemäärittelyä kunnioittaen."
Minna Canthin seura hyväksyy jäsenikseen vain naisia.
Helsingin Lyceumklubi on vain naisille, kuten sen kansainvälinen katto-organisaatiokin.
Kansainvälinen Zonta-liike (ns. Zonta-naiset) hyväksyy myös miehet jäseniksi.
Sen sijaan Tampereen Kauppaseuraan naisilla ei ole asiaa. Puheenjohtaja Teuvo Vastamäen mukaan naisten jäsenyydestä on keskusteltu, ja tulevan tilaremontin yhteydessä harkitaan, josko naiset pääsisivät jäseniksi.
– Kyllähän mekin elämme nykyajassa.
– Lähinnä ollut pöytäkeskustelua, isompaa kyselyä emme ole tehneet.
Vastamäki kertoo, että yhdistyksen ulkopuolelta ei painetta muutokseen ole ollut.
Naisten seuroissa hyvillä mielin
Myös naiset ovat perustaneet omia yhdistyksiään. Esimerkiksi Helsingin Lyceumklubi on maailmanlaajuisen katto-organisaation tapaan vain naisille. Yhdistyksen kunniapuheenjohtaja Elisabeth Mutka kertoo, että näin saa yhdistyksen puolesta olla vastakin.
– Kun miehillä on omat klubinsa, naisillakin pitäisi olla. Jäsenistö on tähän tyytyväistä, emmekä haluakaan miehiä mukaan, sillä se muuttaisi yhdistyksen luonnetta.
– Kyllähän me olemme tietoisia siitä, että kun naiset vaativat miesyhdistyksiltä, niin ehkä jonain päivänä meiltä vaaditaan. Mutta tämä kansainvälisyys on meille tärkeää ja tähän yhteistyöhön me haluamme kuulua.
Minna Canthin seura kutsuu niin ikään jäsenikseen vain naisia.
– Seurassa ei ole tietääkseni tähän päivään mennessä ilmennyt tarvetta sääntöjen muutoksille, kertoo puheenjohtaja Elise Tarkoma.
Ministeri: Vanhat jäänteet joutavat historiaan
Ministeri Annika Saarikko (kesk.) katsoo, että sukupuolen mukaan jäsenyyttä rajaavien yhdistysten ja järjestöjen tulisi muuttaa toimintaansa. Hallituksessa tasa-arvoasioista vastaava Saarikko toivoo, että tällaiset "tietyn aikakauden jäänteet" korjaantuisivat.
– Se ei ole tätä päivää.
Yhdistymisen vapaus on Suomessa vahva. Laki sinällään sallii yhdistysten estävän jäsenyyden sukupuolen perusteella. Jos yhdistyksen säännöissä on määräys sukupuolesta, se ei siis ole syrjintää. Saarikko on valmis pitämään lainsäädännön ennallaan.
– Haluan rohkaista näitä toimijoita tutkiskelemaan toimintansa tarkoituksenmukaisuutta 2020-luvulle mentäessä, että mihin odotuksiin se vastaa. Ennemmin niin, kuin että laissa pitäisi tällaiset toiminnat kieltää.
Saarikon on vaikea ymmärtää, millaiseen tarpeeseen vain yhden sukupuolen jäsenekseen hyväksyvä yhteisö vastaa.
– Tavoitteeni on, että yhteiskunnallinen valta ja vaikuttaminen ovat jossain muualla kuin suljetuissa klubeissa, eikä ainakaan sellaisissa, joissa toinen sukupuoli rajataan pois.
