Pääkaupungin ytimessä kohoavan jugendlinnan katto on kirjaimellisesti korkealla ja seinät leveällä, sen verran hulppeasta ja vaikuttavasta rakennuksesta on kyse.
Pörssitalon uumenissa pitää myös majaansa herrakerhojen aateliin kuuluva Helsingin Pörssiklubi. Sen jäsenet vastaavat parhaillaan kysymykseen, jonka voi ajatella symboloivan yhdistyksen katon korkeutta ja seinien leveyttä. Kysely nimittäin selvittää – monien muiden asioiden ohella – tulisiko jäsenyys avata naisille. Vuonna 1997 klubin sääntöihin nuijittiin kohta, joka estää naisten jäsenyyden. Klubin johtajan Michael Nymanin sanoin "selkiytettiin tilanne".
Tähänastisissa kyselyissä selkeä enemmistö on Nymanin mukaan vastustanut naisjäseniä. Vastaajien näkemykset ovat pysyneet varsin samanlaisina.
– Ei ole merkittävästi muuttunut. Voidaan puhua prosenttiyksiköstä tai kahdesta. Vanhat perinteet ovat tärkeitä monelle. Ei haluta sen enempää muutoksia.
Yhdistyksen jäsenten keski-ikä on kuluneen noin viidentoista vuoden aikana selvästi nuorentunut, sanoo Nyman. Hän muistelee, että aloittaessaan klubin johtajana vuonna 2002 jäsenten keski-ikä oli noin 70, kun se nyt on 54. Nuorentuminen ei välttämättä kerro jäsenten halukkuudesta saada mukaan toimintaan naisia.
Nyman arvioi, että jäsenkyselyissä vastaajan ikä ei ole erityisemmin noussut esille naisjäsenyyden kannatuksessa tai vastustuksessa. Hän ei halua ennakoida jäsenistön tämänhetkistä kantaa, vaan odottaa myöhemmin keväällä valmistuvan kyselyn tuloksia.
Ei paineita ottaa naisia jäseniksi
Pörssiklubilaisilla on hengenheimolaisia pääkaupungin lisäksi myös maakunnassa. Marsalkka Mannerheimin perinteitäkin vaalivan Mikkelin Klubin "veljet eivät tunne tarvetta, että pitäisi saada naisjäseniä", muotoilee asian puheenjohtaja . Hän ei itsekään näe syytä naisten jäsenyyden estävän säännön muuttamiseen.



