Helle kypsytti mansikat etuajassa, luvassa makea ja laadukas sato – pitkät helteet eivät kuitenkaan ole eduksi marjoille tai vihanneksille

Kasvihuoneista ja tunneliviljelmiltä mansikkaa on saatu jo pidemmän aikaa, ja lämpö on saanut mansikat kypsymään nopeasti myös avomaalla.

Mansikan varhaislajikkeiden pääsatokausi on jo alkamassa. Varsinainen pääsatokausi alkaa pari viikkoa etuajassa, heti juhannuksen jälkeen.

Mansikat ovat tänä vuonna myös hyvin makeita ja sadon laatu on jopa erinomainen. Makeutta edesauttavat auringonpaiste sekä päivä- ja yölämpötilojen erot, kertoo johtava asiantuntija Terhi Taulavuori Pro Agriasta.

Jos sää jatkuu helteisenä, marjat voivat kuitenkin jäädä hiukan tavallista pienemmiksi, sillä helle voi kypsyttää raakileet ennen aikojaan.

Kuluttaja pääsee siis varmasti nautiskelemaan kotimaisista mansikoista juhannuksena, mutta viljelijöille sadon kypsyminen ja kerääminen kerralla voi olla haaste.

– Lämpimillä keleillä sekin on haasteellista, että saadaan marja jäähtymään ja sen laatu pysymään hyvänä, Taulavuori sanoo.

– Parempi sadon määrän ja laadun kannalta olisi kohtuullisemmat, parinkymmenen asteen kesäsäät.

Aivan huippusatoon ei joka paikassa tänä vuonna ylletä, sillä mansikalla on ollut talvituhoja ja veden vaivaamilla alueilla taimikuolemia. Kuivuus ei kuitenkaan runsaiden sateiden ja kastelun ansiosta ole päässyt vaikuttamaan sadon määrään.

Juhannuspöytään saadaan perunaa ja hernettä

Varhaisperunan ja -vihannesten satokausi on Pro Agrian mukaan juhannuksen aikoihin parhaimmillaan. Arviot varhaisperunasadosta ovat vaihdelleet tyydyttävästä hyvään, Terhi Taulavuori kertoo.

Juhannuspöytään on tarjolla muun muassa hyvälaatuisia nippuvihanneksia, parsa- ja kukkakaalia, porkkanaa sekä retiisejä. Myös tuorehernettä saadaan juhannukseksi.

– Vihanneksillekin olisi parempi, että ei olisi aivan näin kova helle, Taulavuori sanoo.

Helteellä esimerkiksi parsakaalin nuput lähtevät helposti aukeamaan. Monet vihannekset myös pysyvät rapeampina, kun ne saavat kasvaa kohtuullisemmissa lämpötiloissa.

Toistaiseksi Taulavuoren tiedossa ei ole helteen aiheuttamia laatuongelmia. Marjakasvien ja omenasadon määrä ja laatu riippuvat pitkälti heinäkuun säistä.

Vadelmasatoa voivat pienentää paikoin kärsityt talvivauriot. Tunneleista sen sijaan saadaan hyvälaatuista satoa. Vadelman kukinta on käynnissä ympäri Suomen.

Talvivauriot heikentävät myös herukoiden satonäkymiä. Lisäksi pölytystulos on jäänyt puutteelliseksi, sillä herukan kukkiessa sää oli vielä viileä.

Tuholaisten tarkkailu on marja-, omena- ja vihanneskasvustoissa tarpeen, sillä lämpimät säät suosivat lehtikirvoja, mansikka- ja vihannespunkkeja, luteita, kirppoja, rapsikuoriaisia ja kaalikoita, Pro Agria muistuttaa.

Mustikan pölytystulos hyvä

Luonnonmarjoissa runsas kukinta lupailee jo toista hyvää marjavuotta peräkkäin, ennustaa Luonnonvarakeskus. Mustikan kukinta on viime vuoteen verrattuna ollut hieman runsaampaa, ja pölytystulos on tähänastisten havaintojen perusteella ollut hyvä.

– Pölytystulos eli raakileiksi saakka päässeiden kukkien osuus on ollut keskimäärin lähes 70 prosenttia, kun pitkäaikainen keskiarvo on alle 60 prosenttia, kertoo erikoistutkija Rainer Peltola tiedotteessa.

Mustikan kukinta on nyt koko maassa päättynyt. Puolukka on tähän mennessä kukkinut viime vuotta hieman runsaampana. Suomuurain puolestaan ei ole yltänyt toistaiseksi yhtä hyvään kukintaan kuin viime vuonna.

– Puolukan ja suomuuraimen pölytyksen onnistumisesta ei ole vielä tuloksia. Eteläiseen Suomeen olisi myös hyvä saada sateita, sillä pitkittyessään helteet tekevät kypsästä mustikasta pienikokoista, Peltola sanoo.