17-vuotias Tenzin Yuwong oli viisivuotias, kun hän joutui jättämään perheensä ja lähtemään maanpakoon Tiibetistä. Lhasasta kotoisin olevan Yuwongin vanhemmat halusivat taata tyttärelleen kunnon koulutuksen ja niin hänet lähetettiin pakolaisryhmän mukana Intiaan. Tiibetiläistyttö on ollut toimittaja-kirjailija Helena Petäistön kummilapsi jo kymmenen vuotta.
– Voi vain kuvitella, miltä hänen vanhemmistaan tuntui, kun he eivät tienneet, näkevätkö he tytärtään enää koskaan, MTV3:n Pariisin-kirjeenvaihtaja Helena Petäistö kertoo.
Petäistö tapasi seitsemänvuotiaan Yuwongin Intiassa kymmenen vuotta sitten, kun hän oli kuvaamassa Tiibetin tilanteesta kertovaa dokumenttia. Sillä reissulla Petäistö otti nuoren tiibetiläistytön kummilapsekseen. Kun Petäistö kysyi Yuwongilta tulkin välityksellä syytä siihen, miksi hän oli lähtenyt Tiibetistä, vastaus oli selvä.
– Hän halusi modernin koulutuksen, vanhemmat olivat pistäneet sen hänen päähänsä.
Tiibetiläisten pakolaislasten elämässä kummiavustuksella on todella suuri merkitys. Kummilapsitoimintaa ylläpitää SOS-Lapsikylä, joka on rakentanut muun muassa Pohjois-Intian Dharamsalaan ja Gopalpuriin esimerkiksi kouluja.
– Tiibetissä koulutus on kiinaksi, ja siellä opetetaan sekä kiinan historiaa että kulttuuria. Dalai Laman sisko perusti Intiaan koulun, jossa tiibetiläisille opetetaan Tiibetin historiaa muiden aineiden ohella. Nyt kouluja on useita ja heillä on omat koulukirjat tiibetin kielellä.
Pakolaiskeskuksessa seistään soppajonossa
Vuosittain Tiibetistä saapuu arviolta noin kolme tuhatta pakolaista Intiaan Himalajan yli. Pakolaiskeskuksessa nukutaan patjoilla ja seistään soppajonossa, sillä rahaa ei ole. Vaikka tiibetiläiset ovat rutiköyhää kansaa, he ovat oppineet antamaan. Antamisen halu on peräisin buddhalaistaustasta.
– He tarjosivat voiteetä ja jopa lapset olivat koko ajan antamassa meille lelujaan, kun kuvasimme dokumenttia, Petäistö muistelee.
