Helatorstaina ei ruohokaan kasva

Tänään 14. toukokuuta vietetään helatorstaita. Suurimmalle osalle suomalaisista päivä on innolla odotettu palkallinen vapaapäivää. Tiedätkö, miksi päivää vietetään?

Helatorstai on kristillinen juhlapäivä, jota vietetään joka vuosi 40 päivää pääsiäisen jälkeen Jeesuksen taivaaseenastumisen muistoksi. Helatorstain nimi juontaa juurensa ruotsin kielen sanasta helg eli pyhä. Vanhan uskomuksen mukaan helatorstai oli niin pyhä, ettei ruohokaan kasvanut eikä lehti puussa.

Suomessa 1800-luvulla helatorstai oli yksi tärkeimmistä juhlapäivistä. Vanhassa maatalouskulttuurissa helatorstaita edeltävän sunnuntain ja helatorstain välisinä päivinä kuljettiin kulkueina pelloilla rukoilemassa hyvää satoa. 

Helatorstaihin liittyvää kansanperinnettä ovat helkavirret, helkajuhlat sekä helavalkeiden polttaminen helalauantaina.

Torstailta lauantaille ja takaisin

Helatorstai siirrettiin 1970-luvulla useiden muiden arkipyhien mukana torstaista lauantaiksi. Kirkko alkoi kuitenkin ajaa juhlapyhien palauttamista vanhoille paikoilleen.

Presidentti Mauno Koiviston vahvistama muutos kirkkolakiin astui voimaan 1.1.1990, josta lähtien helatorstai pysynyt omalla paikallaan arkipyhänä.

Vapaapäivänä on aikaa vaikka opetella solmimaan lenkkarit oikein:


Lue myös:

    Uusimmat