Pienet järjestöt voisivat entisen Kelan johtajan mukaan yhdistyä, jolloin nykyisiä kattojärjestöjä ei välttämättä enää tarvittaisi.
Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen pitäisi käyttää rahoitusleikkaukset mahdollisuutena uudistua, yhdistyä nykyistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja karsia päällekkäisiä rakenteita, arvioi entinen Kelan pääjohtaja ja entinen ministeri Liisa Hyssälä.
Hyssälä toimi Kelan pääjohtaja vuosina 2010–2016.
– Meillä on niin paljon pieniä järjestöjä ja samalla alalla useita järjestöjä. Nyt täytyy yhdistyä. Silloin säästetään tiloissa, henkilöstössä, IT-laitteissa, hallinnossa, kaikessa. Tulee vahvempia järjestöjä, jotka pystyvät hoitamaan asioita laaja-alaisemmin
Hyssälän mukaan seurauksena voi olla, että nykyisiä kattojärjestöjä ei enää tarvittaisi.
– Näin ollen voidaan ajatella, että tällaisia kattojärjestöjä ei tarvita sitten ollenkaan. Sellaisenkin aika voi olla ohitse, koska vahvat järjestöt pystyvät toimimaan paremmin.
Aaltonen puolustaa kattojärjestöjen roolia
Hallitus on päättänyt vähentää sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia noin 84 miljoonalla eurolla. Leikkausten vaikutuksista Huomenta Suomessa keskustelivat Hyssälä ja toinen entinen Kelan pääjohtaja, sosiaalipolitiikan dosentti Elli Aaltonen.
Aaltonen toimi Kelan pääjohtajana vuosina 2016–2019.
Aaltonen suhtautui kattojärjestöjen merkitykseen toisin.
Hän muistutti olleensa itse mukana kokoamassa useita järjestöjä suuremmiksi kokonaisuuksiksi juuri tehokkuuden lisäämiseksi. Aaltosen mukaan kattojärjestöjen tehtävänä on ollut tukea pieniä yhdistyksiä esimerkiksi koulutuksessa, neuvonnassa ja edunvalvonnassa.
– Mietin, mistä on syntynyt ajatus, että keskusliitto on tehoton. Tämän tyyppisten organisaatioiden tarkoitus oli juuri tuoda järkevyyttä, tehokkuutta ja taloudellisuutta, Aaltonen sanoi.
Keskustelussa nousi esiin myös järjestöjen varallisuus. Hyssälän mukaan osalla järjestöistä on merkittäviä omaisuuksia, joita voitaisiin käyttää toiminnan turvaamiseen leikkausten aikana.
– Meillähän on järjestöjä, joilla on miljoonaomaisuuksia. Isoimmat järjestöt saavat esimerkiksi kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Se on kymmenessä vuodessa 20 miljoonaa euroa. Sehän on hirvittävä rahasumma, sanoi Hyssälä.
Aaltosen mukaan järjestöjen ja valtion pitäisi käydä samanlainen rakenteita, työnjakoa ja toimintatapoja koskeva tarkastelu kuin hyvinvointialueilla tehdään.
– Tätä aikaa odotan nyt, Aaltonen sanoi.
Katso koko keskustelu videolta jutun alusta.
