Nuoret voivat kiertää somekiellon, mutta nuorisotyö ei voi toimia samalla tavoin. Ammattilaiset pelkäävät, että tukea tarvitsevat nuoret jäävät verkossa yksin.
EU:n komissio ehdottaa, etteivät alle 13-vuotiaat voisi enää olla sosiaalisessa mediassa. 13–15-vuotiaat taas saisivat käyttää palveluita valvotusti, eikä heillä olisi enää omia tilejään.
Sosiaalisen median käyttökielto ei ole nuorisotyölle helppo pala purtavaksi.
Lue lisää somekiellosta: EU haluaa kieltää somen kokonaan alle 13-vuotiailta
Olennainen työväline
Tällä hetkellä ympäri Suomen nuorisotyössä hyödynnetään sosiaalista mediaa monin tavoin.
Syy miksi nuorisotyö on ylipäätään sosiaalisessa mediassa, juontaa juurensa nuorisotyön ydinajatukseen.
– Perinteisestihän nuorten kanssa toimimiseen kuuluu, että olemme siellä, missä ne nuoret ovat, kertoo Sekasin Kollektiivin toiminnanjohtaja Johanna Virtanen.
Hyvinkäällä nuorisotyössä hyödynnetään päivittäin eri somealustoja.
– Nuoret voivat olla meihin henkilökohtaisesti yhteydessä Snapchatin ja Whatsapin kautta ja Instagramissa ja Tik Tokissa mainostamme omia palveluitamme, Hyvinkään kaupungin vastaava nuorisopäällikkö Mika Joensuu kertoo.
Joensuun mukaan digitaalinen nuorisotyö tavoittaa niitä nuoria, joita ei välttämättä muuten tavoitettaisi.
– Joillain saattaa olla esimerkiksi kynnys tulla nuorisotaloille.
Samaa kertoo Sekasin Kollektiivin toiminnanjohtaja Virtanen. Netissä tehtävä nuorisotyö tavoittaa nuoria kattavasti ympäri Suomea.
– Tuotamme somessa nuorille tietoa sekä tietysti toiminnastamme, mutta myös mielenterveyden asioista. Se on tärkeä väylä meillä olla myös nuoriin yhteydessä. Lisäksi meillä on sekasin Gaming‑yhteisö Discordissa.
Erityisesti peliyhteisössä nuorisotyön tuki on Virtasen mukaan erityisen tärkeää.
– Siellä on yli 20 000 nuorta jäsenenä, jotka nyt saavat sieltä ammattiläisten tukea ja vertaistukea. Jos se ei olisi mahdollista, tilanne olisi aika karmiva.
Kohderyhmä jää toiminnan ulkopuolelle
Nuorisotyön ammattilaiset eivät usko, että somekielto todella pitäisi nuoret poissa somealustoilta.
– Nuoret luultavimmin joko käyttävät samoja palveluita tai menevät pimeän verkon puolelle, jossa ei ole moderointia ja jota on vaikeampi hallinnoida, Joensuu kertoo.
Virtanen on Joensuun kanssa samoilla linjoilla.
– Netissä on ihmisiä, jotka eivät halua nuorille hyvää. Siksi siellä tarvitaan meitä hyviksiä, jotka turvaavat nuoria netissä, Virtanen kertoo.
Joensuu kertoo, että erityisesti viime vuosina alakouluikäisten tarve nuorisotyölle on kasvanut runsaasti.
– Aika monta ikäluokkaa jäisi sen toiminnan ulkopuolelle, vaikka kysyntä sosiaalisessa mediassa käytävälle nuorisotyölle kasvaa jatkuvasti.
Nuorisotyön ääni jää jalkoihin
Johanna Virtasen mielestä nuorisotyön ääni jää lakikeskusteluissa jalkoihin. Hänestä oli hyvä, että laki ei edennyt budjettiriihessä.
– Nuorisotyön piiristä tulee paljon tutkimusta, mitä ei tässä kokonaisuudessa olla osattu huomioida tai kuulla tasavertaisesti muun tutkimuksen kanssa. Sillä on tosi paljon tietoa nuorista, mitä olisi tärkeää kuulla ja huomioida.
Hän toivoo, että asiaa voitaisiin katsoa monipuolisemmin.
– Toivon, että asiasta katsottaisiin useita kantoja. Se, mikä unohdetaan usein keskusteluissa, on se, että some tuo nuorille myös paljon iloa ja yhteisöllisyyttä, Virtanen muistuttaa.
Virtanen kertoo, että Sekasin Kollektiivin tulevaisuuteen liittyy tällä hetkellä epävarmuutta. Sekä mahdolliset rahoitusmäärien muutokset että somekielto voivat vaikuttaa merkittävästi toiminnan jatkuvuuteen.
Mika Joensuu ei osaa sanoa, millaisia muutoksia nuorisotyössä tehdään, jos somekielto tulee voimaan. Hän uskoo, että nuorisotyö kykenee sopeutumaan muutokseen.
