Hätäkeskuslaitos vastaanottaa vuosittain noin 3 miljoonaa puhelua, joista 1,4 miljoonaa johtaa hälytykseen viranomaiselle.
Katso video: Miten hätäkeskuksessa toimitaan, kun hätäpuhelu soitetaan!
Tänään helmikuun 2. päivänä vietetään valtakunnallista 112-päivää, jonka tarkoituksena on turvallisuuden parantaminen.
MTV:n Uutisaamussa vierailleen pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan mukaan hätänumeroon voi soittaa, kun kokee, että on todellinen hätä.
– Sairauskohtaus, tulipalo tai muu onnettomuus, Kohvakka luettelee.
– Silloin pitää soittaa ennemmin kuin miettiä, että pitäisikö soittaa. Kyllä siellä puhelimen päässä opastetaan.
Kohvakan mukaan Hätäkeskukset vastaanottavat kuitenkin myös ilkivaltaisia puheluita.
– Noin 50 000–60 000 puhelua analysoidaan (vuosittain), ovatko ne turhia vai mihin ne liittyvät, mutta eivät johda toimenpiteisiin. Valitettavasti joukossa on myös ilkivaltaisia soittoja.
Suurin osa puheluista koskee ensihoitoa
Hätäkeskuksiin tulevat soitot jaetaan muun muassa ensihoidon, poliisin ja pelastustoimen hoidettaviksi.
– Noin 54 prosenttia on ensihoitopalvelutehtäviä, 36 prosenttia poliisille johtavia tehtäviä, 6 prosenttia pelastustoimen tehtäviä ja 4 prosenttia muista tehtäviä mukaan lukien sosiaalitoimen tehtävät.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Ilmastonmuutos merkittävä toimintaympäristön muuttaja
Pelastustoimen tehtäviin vaikuttaa nyt ja tulevaisuudessa muun muassa ilmastonmuutos.
– Juuri nyt ilmastonmuutos on tavattoman merkittävä ja vaikuttava asia.
Kohvakka viittaa tutkimukseen, jonka mukaan Euroopassa on varauduttava yhä useammin maasto- ja metsäpalokausiin, kuivuuteen ja tulviin.
– Me olemme kansallisesti todenneet, että meidän on pakko parantaa kykyä toimia nopeasti koko valtakunnan alueella samanaikaisesti esimerkiksi useiden maastopalojen vallitessa.
Kohvakka nostaa esimerkiksi kesän 2018, jolloin useita maastopaloja roihusi Suomessa, ja lisäksi Suomen viranomaiset antoivat virka-apua Ruotsissa roihuavissa maastopaloissa.
Sähköautot ja tuulivoimalat huomioitava
Teknologian kehityksestä Kohvakka mainitsee muun muassa tuulivoimalat ja sähköautot.
– Meillä on jatkuvasti kehittyvää teknologiaa, mitä pitää huomioida, kun pelastustoimintaa kehitetään.
Esimerkiksi sähköautojen kohdalla pelastajat joutuvat huomioimaan eri asioita kuin bensa- tai dieselautoissa.
– Siellä on korkeat jännitteet ja voi olla erilaisia kemikaaleja, joista tulipalotilanteissa syntyy uusia yhdisteitä. Se on monella tavalla haastavaa.
Miten hoitaa harva-asutusalueiden palvelut ja kehittää keskittymien palvelua?
Edellä mainittujen lisäksi pelastustoimea haastavat yhteiskunnan kehittyminen ja väestön ikääntyminen.
– Rakennemuutos yhteiskunnassa, ikääntyminen ja harva-asutusalueiden väestön keskittyminen keskuksiin, Kohvakka listaa.
Näiden haasteiden kanssa pelastustoimen pitäisi pystyä ylläpitämään harva-asutusalueen palveluja, mutta samalla kehittymään keskuksissa.