Moni näyttelijä on sanonut, että tietynlainen narsismi on osa ammatinkuvaa. Hannele Lauri kertoo, mitä mieltä hän on väitteestä ja minkälaisiin persooniin työn parissa törmää.
Hannele Lauria koko "näyttelijöiden narsismi" hieman huvittaa. Alan konkari toteaa, ettei näyttelijöiden kohdalla ole kyse lääketieteessä määritellystä narsismista.
− Näyttelijöiden suhteen narsismi on mielestäni sitä, että haluaa vaikuttaa, olla esillä, tehdä hyvää työtä ja saada hyvää palautetta; nyt minä näyttelen tämän roolin ja teen sen hyvin.
− Näyttelijä haluaa kertoa tarinoita, tuottaa elämyksiä ja saada ihmiset tuntemaan jotain, Lauri pohtii.
Ero edellä mainitun ja vakavan narsismin välillä on Laurin mielestä selkeä. Narsismi on ennen kaikkea sairaus.
− Tunnen ihmisiä, jotka ovat sairastuneet siihen. Myös näyttelijöissä on muutamia narsisteja, ja luulen, että heitä on myös monessa muussa ammatissa.
Huono päivä työnnettävä taka-alalle
Näyttelijöiden ammattikuntaan hakeutuu usein vahvoja persoonia. Hannele Lauri kokee, että kaikki yrittävät erilaisista luonteista huolimatta tulla keskenään toimeen.
− Ennen egot kolahtelivat enemmän kuin nykyään. Mutta on niitäkin, joiden asenne on luokkaa "olen huonolla tuulella ja tähti omasta mielestäni, ja silloin te kaikki muutkin olette huonolla tuulella".
