Yleisin hammaslääkärissä tehtävä toimenpide on paikkaus. Suomessakin paikataan vuosittain miljoonia hampaita. Kannattaa muistaa, että paikat eivät ole ikuisia ja että niissä käytettävään materiaaliin voi itse vaikuttaa.
Ennen yleisenä paikkamateriaalina toimi amalgaami. Tänä vuonna sen käyttöä tullaan rajoittamaan entisestään, kun EU kieltää sen käytön lapsilla, raskaana olevilla naisilla ja imettävillä äideillä. Amalgaamin käyttö on vähentynyt jo aiemmin, mihin yhtenä syynä on sen sisältämä elohopea.
Elohopea voi kulkeutua hammaslääkärin vastaanotolta vesistöihin ja siirtyä vesistöistä kalojen kautta takaisin ihmisiin. Erikoishammaslääkäri ja hammaslääketieteen tohtori Ulla Palotie huomauttaa, että Suomessa hammaslääkäreiden vastaanotoilla on käytössä amalgaamierottimet, jotka estävät amalgaamin päätymisen suusta imetyn syljen, veren ja muun orgaanisen jätteen mukana viemäriin. Muualla maailmassa näin ei välttämättä ole.
– Tutkimuksissa ei ole todettu, että amalgaami olisi aiheuttanut ihmisille vaaraa tai vahinkoa. Toki jotkut voivat olla yliherkkiä, sillä amalgaamissa on elohopean lisäksi muita metalleja, Palotie kertoo.
Joka tapauksessa muovin käyttö hammaspaikkamateriaalina on jo ajanut metallin ohi.
– Noin 80 prosenttia paikkausmateriaaleista on muovia. Pääasiassa syy on, että silloin voidaan säästää paljon omaa tervettä hammasta, koska muovi liimataan kiinni hammasluuhun.
– Amalgaami ei tartu hampaaseen kiinni, joten se pitää kiinnittää mekaanisesti, jolloin joudutaan poistamaan paljon tervettä hammasta, Palotie selittää.
Muovipaikan etuja ovat myös sen väri ja kestävyys. Sekä amalgaami- että muovipaikka kestävät keskimäärin kymmenen vuotta.
