Oikeusoppineiden mielestä hallitus olisi voinut kertoa selvemmin, olivatko sen antamat rajoitustoimet velvoitteita vai suosituksia. Ihmiset ovat olleet hämillään, kun Suomesta onkin päässyt ulkomaille, yli kymmenen ihmistä on saanut kokoontua ja ikäihminenkin on saanut itse päättää kontakteistaan.
Pohdinta on juridista, sillä koronavirus ei ole hävinnyt mihinkään.
Valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen Turun yliopistosta sanoo, että oikeudellinen pohja olisi pitänyt tehdä selvemmäksi.
– Ei ole tarkoituskaan, että kuljetaan lakikirja kainalossa. Suosituksilla on ollut varmasti merkittävä rooli epidemian etenemisen hidastamisessa, mutta normipohjan olisi pitänyt olla selkeämpi, Viljanen sanoo.
"Venytetty rajaa yli sen, mitä normaalioloissa pidettäisiin hyväksyttävänä"
Julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen arvioi, että hallituksen tapa esittää rajoitustoimet välttämättömyyksinä on saanut ihmiset ajattelemaan, että kaikki rajoitukset ovat velvoitteita.
– On venytetty rajaa yli sen, mitä normaalioloissa pidettäisiin hyväksyttävänä. Jäljelle jää kysymys, kuinka vertailukelpoinen tilanne on normaalioloihin, Rautiainen Tampereen yliopistosta sanoo ja pohtii, että sinänsä kyse on ollut hyvänä pidetystä kriisiviestinnästä.
Keskustelua on hänen mielestään vaikeuttanut, etteivät poliitikot ole kertoneet vaihtoehdoistaan. Yleensä ihmisiä pyritään ohjaamaan ohjeistuksilla mahdollisimman pitkälle ja jos ohjeet eivät riitä, ryhdytään lainsäädännön muutoksiin tai kuten epidemiassa, otetaan käyttöön tartuntatautilain ja valmiuslain keinovalikoimaa.