Hallituksen linjaus suomalaislasten auttamiseksi pois al-Holin leiriltä on "rohkea, muttei mitenkään kovin poikkeuksellinen" ratkaisu, arvioi kansainvälisen oikeuden tutkija Toni Selkälä Turun yliopistosta.
Paineet poliittisen päätöksen tekemiseen leirillä olevien noin 40 suomalaisen lapsen ja äidin kotiuttamisesta ovat kasvaneet joulukuun aikana. Oppositio on syyttänyt hallitusta vastuun pakoilusta ja piilottelusta virkamiesten selän takana. Maanantai-iltana annettu päätös antaa viranomaisille mandaatin toimia lain mukaan, Selkälä arvioi.
– Nyt asetettiin etusijalle se, että lapsen oikeudet toteutetaan. Kansallinen turvallisuus otetaan huomioon, mutta keskiössä on lasten saattaminen Suomeen ja sen jälkeen muiden oikeudellisten prosessien käyminen Suomen lain puitteissa.
Selkälän mukaan päätös lasten auttamisesta saattaa johtaa siihen, että myös osa heidän äideistään palaa Suomeen, jos se on lapsen edun mukaista. Linjaus ei kuitenkaan vastaa kysymykseen siitä, miten Suomi toimii lasten auttamisessa, jos heidän äitinsä eivät halua palata Suomeen. Kysymys on hankala, tutkija arvioi.
– Tässä joudutaan varmaan neuvottelemaan aika vakavasti leiriä hallinnoivan tahon kanssa, Selkälä sanoo.
Leiriä hallinnoivat kurdit ovat kertoneet, että he eivät lähtökohtaisesti halua erottaa lapsia ja vanhempia toisistaan. Selkälä arvioi, että jos kurdit eivät muuta kantaansa, Suomi voi joutua tilanteeseen, jossa se ei voi tehdä mitään.
– Suomi ei voi varmaan myöskään kaapata ketään ilman leirin hallinnon lupaa.
Avoimia kysymyksiä äitien tahto ja kurdien linjaukset
Myös muut Euroopan unionin maat ovat Selkälän mukaan korostaneet tapauskohtaista arviointia, lain mukaan etenemistä sekä tilanteen hankaluutta. Saksassa ja Belgiassa tuomioistuimet ovat asettaneet kyseisille maille samansuuntaisia velvoitteita, Selkälä sanoo.