Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskittyvät Kultaranta-keskustelut jatkuvat tänään Naantalissa. Tilaisuuteen on kutsuttu noin 140 keskustelijaa yhteiskunnan eri aloilta.
Osallistujina on kotimaisia ja ulkomaisia poliittisia päättäjiä, tutkijoita sekä hallinnon, elinkeinoelämän, järjestöjen ja median edustajia.
Keskustelut ovat jatkuneet tänään tiistaina presidentti Alexander Stubbin ja eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-ahon (ps.) yhteisellä puheenvuorolla, jonka teemana oli "Arvot vai realismi".
Stubb ja Halla-aho pohtivat näiden kahden näkökulman roolia Suomen ulkopolitiikassa.
Keskustelun alussa puheenaiheina olivat Lähi-idän konfliktit.
Halla-aho totesi, että Israelin pyrkimyksenä on eliminoida Iranin hallinto. Hän ei kuitenkaan pystynyt arvioimaan, mitä Iranin hallinnon vaihtumisesta voisi seurata.
– Iranin ja Israelin keskinäisen suhteen kompastuskivi on Iranin pappishallinto. Kaikki eivät ehkä kuitenkaan muista, että maat olivat läheisiä liittolaisia ennen Iranin vallankumousta vuonna 1979.
Israel saattaisi onnistua tavoitteissaan ilman Yhdysvaltojen tukea, sillä tietyt arabimaat, kuten Saudi-Arabia ja Jordania, tukevat sen tavoitteita. Kokonaiskuvassa hallinnon kaataminen sotatoimin näyttää kuitenkin Hallla-ahon mielestä epätodennäköiseltä.
– Ymmärtääkseni pappishallinto ei ole kovinkaan suosittu, mutta toisaalta ulkoisilla hyökkäyksillä on taipumus yhdistää kansan rivit, Halla-aho huomautti.
– Tätä Yhdysvaltojen on ollut sotaretkillään hiukan vaikea ymmärtää: kun tavallisia ihmisiä pommitetaan, niin nämä eivät oikein pidä siitä.
Kiina ja Venäjä vaitonaisina
Kun Stubbilta ja Halla-aholta kysyttiin, miten Venäjä ja Kiina ovat reagoineet Israelin ja Iranin välillä kasvaneisiin jännitteisiin, kumpikin kertoi huomanneensa kahden maan radiohiljaisuuden.
– En ole itse ainakaan viimeisten 12 tunnin aikana lukenut mitään. Mutta Venäjällähän on taipumus olla mieluummin ottamatta kantaa, Stubb sanoi.
Stubbin mukaan eskalaation voidaan katsoa pelaavan ainakin epäsuorasti Kiinan pussiin sekä suoraan Venäjän pussiin.
– Iran ja Venäjä ovat pyrkineet rakentamaan strategista kumppanuutta viime vuosien aikana, Halla-aho muistutti.
– Toivon, että Venäjän hiljaisuus saa ajatollahit pohtimaan elämänsä valintoja, kuten nykyään sanotaan.
Moni Iranin solmimista kumppanuuksista ei ole tarjonnut sille apua silloin, kun se olisi sitä todella tarvinnut, Halla-aho sanoi.
Venäjälle ei saa antaa periksi
Puhuttaessa Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa; Stubb totesi Ukrainan olevan nyt kyvykkäämpi kuin pari vuotta sitten.
– Olemme huomanneet, että Ukrainasta on tullut huomattavasti kyvykkäämpi mahti kuin yksikään Euroopan muista valtioista. Droonituotanto on yksi esimerkki, Stubb kehui.
– Omasta mielestäni Ukraina oli hyvinkin vaikeassa tilanteessa talvella 2023-2024. Mutta ttällä hetkellä tilanne on huomattavasti parempi ja se johtuu heidän omista kyvykkyyksistään sekä heidän kyvystä optimoida lännen apua.
Venäjän suhteen Halla-aho kannattaisi puheidensa perusteella nykyistä tiukempaa linjaa.
– Juhlapuheissa tuki Ukrainalle näkyy ja kuuluu, mutta konkreettisesti Venäjän aiheuttama eksistentiaalinen uhka ei näy samalla tavalla.
Halla-ahon mielestä Euroopassa tunnutaan toiveikkaasti ajateltavan, että Donald Trump ja hänen mukanaan tuoma orientaation muutos olisi "jokin tilanteiden anomalia".
– Odotetaan, että sitten kun hänen kautensa on ohi, päästäisiin taas tilanteeseen joka muistuttaa normia, johon olemme tottuneet. Itse en usko tähän. Jos tämä on meille oikeasti eksistentiaalinen kysymys, niin silloin meidän on tehtävä kaikki voitavamme pysäyttääksemme Venäjän imperialistiset pyrkimykset sekä ollaksemme palkitsematta Venäjää sen toimista.
Stubb totesi olleensa keväällä optimistisempi kuin nyt Venäjän ja Ukrainan tulitauon suhteen.
– Näemme, että Venäjällä ei ole minkäänlaista aikomusta lopettaa sodankäyntiä. Valitettavasti tulitauko ei ole lähiviikkojen asia vaan tämä sota tulee jatkumaan pidempään.
Katso koko keskustelu alla olevalta videolta.
1:10:00
