Vahva tuoksuherkkyys voi tehdä sosiaalisesta kanssakäymisestäkin vaikeaa. Allergia-, Iho- ja Astmaliiton tekemän kyselytutkimuksen perusteella tämä ongelma koskettaa noin puolta miljoonaa suomalaista.
Jollakin tavalla erilaisiin hajuihin ja hajusteisiin tunnistaa reagoivansa kaiken kaikkiaan kaksi miljoonaa suomalaista. Oireita voivat aiheuttaa esimerkiksi parfyymit, partavedet, tupakansavu, painomuste, tuoksukynttilät ja -saippuat – sekä lukemattomat muut asiat.
– Tyypillisiä oireita ovat nuha, päänsärky, pahoinvointi ja silmäoireet, Allergia-, Iho- ja Astmaliiton viestintäpalveluiden johtaja Niki Alanko kertoi Huomenta Suomessa tiistaiaamuna.
Lähetyksessä niin ikään vieraillut Anne Lumio edustaa vahvasti tuoksuherkkiä, joita on kymmenisen prosenttia väestöstä.
– Se tarkoittaa, että tuoksuherkkyys vaikuttaa heidän arkeen. He joutuvat mahdollisesti olemaan pois opiskelu- tai työpaikoilta ja ovat kääntyneet terveydenhuollon ammattilaisten puoleen oireidensa takia, Alanko selittää.
Alanko sanoo, ettei tuoksuherkkyyden syntymekanismia vielä tunneta.
– Jos tunnistettaisiin, mistä se syntyy, osattaisiin myös lääkehoidollisesti reagoida. Mutta toistaiseksi se ei ole diagnosoitavissa.
– Vielä vuoteen 2012 asti tuoksuherkkyyttä pidettiin ehkä vähän turhana valituksena, mutta oireet ovat todellisia. On valtava etu, että nyt pystytään puhumaan, että oireet ovat ihan oikeasti totta ja että niitä aiheuttavat tuoksut. Mutta tarvitaan lisää tutkimusta, että tiedetään, mistä se syntyy.
Allergia-, Iho- ja Astmaliitossa toivotaan, että jokainen havahtuisi miettimään, tuoksuuko itse liikaa.
– Läträämmekö me hajuvesillä? Toisillehan hajuveden käyttö on nimenomaan sellainen ehostamisen tunne – ”nyt minä lähden teatteriin”. Mutta tuoksuherkkä muutaman rivin päässä tai takarivissäkin kyllä tunnistaa sen tuoksun. Se on sosiaalisesti aika haastava paikka, koska hän voi joutua esimerkiksi poistumaan siitä tilasta, Alanko selittää.