Valmistusvuosi 2003. Ohjaus ja käsikirjoitus Martin Brest. Kuvaformaatti 16:9 Anamorfinen Widescreen 2.40:1, ääni Dolby Digital 5.1. Kesto 116 min.
Benniferin (Ben Affleck ja Jennifer Lopez) ensimmäinen ja toivottavasti viimeinen yhteinen elokuva (Jersey Girlissä Lopez ei ole isossa roolissa) sai kaiken mahdollisen kuran niskaansa jo ennen ilmestymistään amerikkalaisille valkokankaille. Suomessa ei näemmä edes otettu riskiä antaa leffalle hetkeäkään ohjelmistossa vaan julkaistiin suoraan videolla. Elokuvan ohjaaja Martin Brest on tehnyt muutaman mukavan hittielokuvan (Naisen tuoksu, Keskiyön pako, Beverly Hills Kyttä ja Meet Joe Black) ja varmasti yritti parhaansa Giglin suhteen. Ben Affleckin ura on ollut yhtä tähteyttä sen jälkeen, kun hän yhdessä Matt Damonin kanssa sai Good Will Huntingin tehtyä ja kaksikko nappasi yllättävän hyvästä elokuvasta käsikirjoitus-Oscarin. Ikävä kyllä Affleck on täysi puunaama, jonka leffat ovat järjestään olleet aikamoista huttua. Yli-imelissä Armageddonissa ja Pearl Harborissa Affleck yritti olla kovempi jätkä kuin kässäri antoi luvan. Ainoat leffat, jotka voi hyvillä mielin suostua katsomaan uudestaan - Dogman lisäksi - ovat osa suurempaa kuviota: Peloista pahin uudisti Clancy-filmatisoinnit ja Jack Ryanin kasvot Harrison Fordista Affleckiin ja Daredevilin suurin ongelma ei suinkaan ollut Affleckin esittämä pääosahenkilö Matt Murdock.
Jennifer Lopez puolestaan on yksi maailman suurimmista diivoista tällä hetkellä. Lopezin ja Affleckin suhteen onnistumiseen eivät uskoneet varmaan kaksikko itsekään ja karillehan se karahtikin. Lopez nousi maailman tietoisuuteen elämänkertaelokuva pääroolissa. Sen jälkeen kaunis latinoneiti esiintyi ns. naispääosissa elokuvissa sekä . Tässä vaiheessa Lopezilla oli jo suhde kanssa ja laulajaura käynnistymässä. Seuraavana vuorossa ollut (Mieletön juttu) oli ihan hyvä elokuva, lähinnä ohjaajansa (Steven Soderbergh) ja muiden näyttelijöidensä (George Clooney, Ving Rhames, Don Cheadle) johdosta. Sen jälkeen Lopez päätti ryhtyä suoltamaan romanttista komediaa (Wedding Planner, Maid in Manhattan) tai keskivertojännäreitä (The Cell, Angel Eyes). Sitten olikin vuoro Hollywoodin ykkösparin tehdä yhteinen leffa.