Geneettinen sukututkimus yleistyy maailmalla – Suomessakin jo yli kymmenentuhatta sukujuurensa selvittänyttä

Geneettinen sukututkimus kartoittaa perimäaineksen eli dna:n kautta ihmisen alkuperää ja vertaa tuloksia satoihin tuhansiin muihin dna-näytteisiin.

Dna-näyte otetaan posken sisäpinnalta ja syljestä ja lähetetään tutkimuslaboratorioihin, jotka sijaitsevat pääosin Yhdysvalloissa.

– Viime vuonna dna-testejä arvoitiin myydyn jopa seitsemän miljoonaa kappaletta, Bennett Greenspan kertoo STT:lle sähköpostitse.

Greenspan on Family Tree DNA -yrityksen perustaja ja pääjohtaja. Juuri Greenspanin yritys aloitti kaupallisen geneettisen sukujuuritestauksen 2000-luvun taitteessa. Greenspan, kuten monet alalla toimivat, olivat itsekin kiinnostuneita sukututkimuksesta.

– Löysin mahdollisen serkkuni Etelä-Amerikasta, mutta paperiarkistoista en saanut tälle vahvistusta. Teetin dna-testin serkustani ja mahdollisesta serkustani yliopistolla. Onnistunut testaus johti geneettisen sukupolventutkimuksen syntymiseen.

"Meillä on korkealaatuinen sukututkimus"

Fysiikan tohtori ja tietokirjailija Marja Pirttivaara toimii vapaaehtoisena Suomi Dna -projektissa, joka on Family Tree DNA:n suurin maakohtainen projekti. Mukana on liki 13 000 jäsentä.

– Suomessa on aktiivista porukkaa ja meillä on korkealaatuinen historiallinen sukututkimus. Olemme myös sen verran teknologiafriikkiä kansaa, että dna-sukututkimus sopii meille, Pirttivaara nauraa.

Tietokannat poikivat eettisen keskustelun

Turun yliopiston biologian professori Päivi Onkamo pitää dna-testillä kartoitettavaa sukujuuritutkimusta luotettavana.

– Kaupallinen puoli on vahvasti sidoksissa tieteelliseen puoleen ja testejä tekevät tutkijat. Sanoisin, että he tekevät hyvää laatua.

Onkamon mukaan myös akateemiset tutkijat ovat hakeneet tutkimuslupia geneettistä sukututkimusta tarjoavien yritysten tietokantoihin, jotka sisältävät miljoonien ihmisten tietoja.

Eettinen keskustelu dna-tietokannoista puhkesi keväällä, kun Yhdysvaltojen liittovaltion poliisi FBI ilmoitti napanneensa sarjamurhaajan sen jälkeen, kun epäillyn dna-näytettä oli vertailtu sukututkimuksessa käytettävällä GEDmatch-alustalla. FBI oli lähettänyt näytteen väärennetyllä nimellä tutkimuslaitokselle ja kartoittanut tekijän lähisukulaisia.

– Toki tässä joudutaan pohtimaan, että mikä on oikein. Ihmisille on kerrottava, mihin heidän tietojansa käytetään ja kenellä on siihen pääsy, Marja Pirttivaara sanoo.