Francesca halvaantui 27-vuotiaana: "Olen edelleen sama henkilö, vain ilman toimivia jalkoja"

Kaatumisen seurauksena 27-vuotias Francesca halvaantui vyötäröstä alaspäin, ja hänet on sidottu pyörätuoliin koko loppuelämäkseen. Sen lisäksi, että nainen rikkoi kaatuessaan selkänsä, se aiheutti hänelle myös aivoverenvuodon, jonka seurauksena hän menetti hajuaistinsa. 

– En muista paljoakaan siitä, mitä tapahtui; ensimmäiset yhdeksän sairaalassa vietettyä yötä olivat kuin sumua kipulääkityksen vuoksi, mutta tiesin alusta asti halvaantuneeni. Olin totta kai musertunut, mutta samalla tiesin, ettei minulla ollut muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä sen. Mitä muuta olisin voinut tehdä? Francesca kertoo.

Itse halvaantumisen sijaan naiselle oli vaikeinta hyväksyä itsenäisyyden menettäminen; hän joutui turvautumaan monissa itsestäänselvyyksinä pitämissään asioissa muiden apuun.

"Asiat ovat palaamassa takaisin normaaliksi – pikkuhiljaa"

Kolmen kuukauden sairaalajakson jälkeen nainen pääsi muuttamaan takaisin lapsuudenkotiinsa, jossa vanhemmat auttoivat häntä lähes kaikessa aina peseytymistä myöten.

Ennen todella aktiivinen nainen turhautui nopeasti tekemättömyyteen, mikä saikin hänet lopulta sisuuntumaan ja jatkamaan elämäänsä vammasta huolimatta.

Jos kuva ei näy, voit katsoa sen täältä.

– Päätin, että kaiken ei tarvitse muuttua vain sen vuoksi, että olen pyörätuolissa, joten päätin palata takaisin salille, nainen kertoo.

Salilla Francesca tapasi miehen, joka tutustutti naisen paikalliseen koripallojoukkueeseen ja seudun muihin vammautuneisiin. Hän sai joukkueeseen liityttyään paljon ystäviä, jotka auttoivat naista läpi vaikeiden tilanteiden.

Reilu vuosi vammautumisen jälkeen nainen on palannut takaisin töihin ja käy jälleen ulkona ystäviensä kanssa, tosin harvemmin kuin aikaisemmin.

Jos kuva ei näy, voit katsoa sen täältä.

– Itse asiassa olen ollut todella yllättynyt siitä, kuinka kilttejä ihmiset ovat joka puolella olleet. Se on yksi suurimmista asioista, joita olen oppinut. He haluavat aina auttaa, vaikka et edes pyytäisi sitä, Francesca kertoo.

– Olen kulkenut pitkän matkan saadakseni elämäni jälleen takaisin raiteilleen ja toivon, että pystyn tulevaisuudessa elämään niin normaalia elämää kuin mahdollista. Nautin pyörätuolikoripallosta, painojen nostelusta, töihin paluusta ja jopa ajamisesta. Asiat ovat palaamassa takaisin normaaliksi – pikkuhiljaa.

Yksi huoli on jäänyt kummittelemaan mieliin

Kaikkein eniten nainen kuitenkin toivoo, ettei kukaan olisi hänen puolestaan pahoillaan tai kohtelisi häntä eri tavalla kuin ennen.

– Olen edelleen sama henkilö samalla persoonallisuudella, vain ilman toimivia jalkoja.

Jos kuva ei näy, voit katsoa sen täältä.

Vaikka ystävät ovat auttaneet Francescaa jatkamaan elämäänsä, yksi huoli nousee naisen mieliin aina kerta toisensa jälkeen.

– En ollut parisuhteessa kaatuessani, enkä ole tapaillut ketään sen jälkeen. Se on yksi suurimmista huolistani nyt, kun olen vammautunut; pelkään, että joudun elämään yksin koko loppuelämäni. Ihmiset vakuuttelevat, että niin ei käy, mutta se pyörii jatkuvasti mielessäni, nainen toteaa.

Lähde: Cosmopolitan 

***