Fortum tiedottaa tarkastelevansa uudelleen johdolle suunnattua 700 000 euron jättibonusta

Valtio-omisteinen energiayhtiö Fortum tiedottaa tarkastelevansa uudelleen, millaisia tulospalkkioita yhtiö maksaa johtoryhmälleen vuodelta 2022. 

Energiayhtiön yhtiökokous hylkäsi torstaina yhtiön hallintoelinten palkitsemista koskevan raportin vuodelta 2022. Osakkeenomistajien ja "muun saadun palautteen" mukaan tulospalkkiot johtajille eivät vastaa yhtiön kokonaistilannetta.

– Otan asian hallituksen työlistalle nopealla aikataululla, kertoo Fortumin hallituksen puheenjohtaja Mikael Silvennoinen tänään lauantaina julkaistussa tiedotteessa. Silvennoisen mukaan palkitsemista on syytä tarkastella uudelleen siltarahoitusjärjestelyn ehtojen mukaisesti. 

Kyseinen järjestely solmittiin syyskuussa 2022, jossa nimettiin johdon palkitsemiseen liittyviä rajoitteita. Sopimuksen mukaan yhtiön hallituksen jäsenten kannustepalkkioita eikä palkkoja korotettaisi vuosina 2022 ja 2023. Tämä oli valtio-omistajan ehto sille, että Fortumia autettaisiin yhtiön taloudellisessa kriisissä.

Yhtiön toimitusjohtajalle Markus Rauramolle oli kuitenkin nimitetty hallituksen päätöksessä kannustepalkkiota 710 000 euroa vuosilta 2020-2021.

Tieto suuresta potista herätti kiivasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Palkkiota kutsuttiin myös Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa "ahneeksi" ja "härskiksi".

Tiedotteessa kerrotaan, että Rauramo on ansainnut vuosien 2020–2022 ja 2021–2023 osakepalkkio-ohjelmista yhteensä 50 498 osaketta, joiden arvo on ennen verojen vähentämistä noin 700 000 euroa. 

Tiedotteen mukaan mediassa on kiertänyt virheellinen arvio, jonka mukaan osakkeiden arvo olisi ollut jopa 5,8 miljoonaa euroa. 

Yhtiön hallituksen ja Rauramon on kritisoitu tehneen merkittäviä strategisia virheitä Fortumin suhteen. Vuoden 2022 loppukesästä Fortum ajautui kriisiin saksalaisen tytäryhtiö Uniperin tarvittua siltä 8 miljardin euron rahoituspaketin. 

Uniper ajautui kriisiin Ukrainan sodan ja välien Venäjään kylmenemisen myötä, kun venäläinen maakaasu- ja öljykonserni Gazprom ei toimittanut yhtiölle maakaasua tarvittuja määriä. Tytäryhtiö joutui ostamaan kaasua suurin hinnoin muilta markkinoilta.

Lue myös:

    Uusimmat