Pankkeja ja vakuutusyhtiöitä edustavan Finanssialan toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi sanoo, että taloyhtiölainojen jakautumisesta tarvitaan lisää tietoa. Lainakaton kiristämistä hän pitää turhana.
Samalla kun asuntolainojen suhteellinen osuus kotitalouksien velkataakasta on pienentynyt, taloyhtiölainojen osuus on kasvanut. Kotitalouksilla oli viime vuoden lopussa velkaa noin 128 prosenttia suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin, ja yhtiölainojen osuus tästä potista oli reilut 15 prosenttiyksikköä.
Finanssiala ry:n toimitusjohtajan Piia-Noora Kaupin mukaan taloyhtiölainojen muodostamaa riskiä on vaikea arvioida, sillä lainojen kohdistumisesta tiedetään liian vähän.
– Tällä hetkellä ei ole tiedossa muuta kuin se, että taloyhtiölainat kasvavat voimakkaasti, mutta niiden suhteellinen osuus on vielä pieni. Emme tiedä, kohdistuvatko taloyhtiölainat erityisesti kotitalouksiin vai onko siellä myös asuntosijoittajia ja yrityksiä, jotka ovat ostaneet lähinnä uudiskohteista sijoitusmielessä asuntoja. Tästä tarvittaisiin lisää tietoa, Kauppi sanoo MTV:n Uutisextran haastattelussa.
Kotitalouksien velkaantuminen on jatkunut jo parikymmentä vuotta, ja tämän hillitsemiseksi pankkialaa kontrolloiva Finanssivalvonta päätti kiristää asuntolainojen lainakattoa. Heinäkuusta alkaen pankit voivat myöntää lainaa enintään 85 prosenttia asunnon ja muiden vakuuksien käyvästä arvosta. Finanssiala pitää lainakaton kiristystä turhana ja haitallisena.
– Kyllä tämä Finanssivalvonnan lainakattokiristys osuu harhaan. Tällä hetkellä meillä ei ole asuntomarkkinoilla merkkejä ylikuumenemisesta, ja rahoitusvakaus ei ole millään tavalla poikkeuksellisesti vaarantunut, Kauppi sanoo.