Fantastic Four: Hopeasurffari (4: Rise of the Silver Surfer)

USA 2007. Ohjaus: Tim Story. Käsikirjoitus: Don Payne ja Mark Frost, Stan Leen ja Jack Kirbyn hahmojen pohjalta. Tuotanto: Avi Arad, Bernd Eichinger. Kuvaus: Larry Blanford. Leikkaus: Peter S. Elliot, William Hoy ja Michael McCusker. Pääosissa: Ioan Gruffud, Jessica Alba, Chris Evans, Michael Chiklis, Julian McMahon, Kerry Washington, Andre Braughin, Doug Jones, Beau Garrett, Laurence Fishburne. Kesto: 92 min.

Vähintäänkin trilogian merkit ovat ilmassa Marvel Comicsin pitkäikäisimpään sarjakuvaan perustuvissa Fantastic Four -leffoissa, joista ensimmäinen menestyi valkokankaalla 2005 ja uusin seikkailu lupaa taattua jatkoa. Hopeasurffarissakin ohjaajan pallilla istuu Tim Story, ja komedian tyyli on säilynyt nuoremmalle yleisölle sopivasti lapsekkaana.

Kummassa säteilyonnettomuudessa superkykyjä imeneet Ihmeneloset ovat hahmoina huomattavasti puhtoisempia kuin tummanpuhuvat X-menit ja Spidermanit, ja heidän talenttinsakin hiukan hyödyttömiä ja hassuja. Tarpeen tullen nörttiprofessori Reed (tylsä Ioan Gruffud) venyy ja paukkuu kuin kumi, hänen kaunis lemmittynsä Sue (sähäkkä Jessica Alba) muuttuilee näkymättömäksi (ja hukkaa samalla vaatteensa), keikarimainen komistus Johnny (söötti Chris Evans) leimahtelee liekkeihin ja lupsakka lihaskimppu Ben (sympaattinen Michael Chiklis) mahtailee yrmeänä kivikasana Möykkynä.

Päänvaivaa reippaalle remmille tarjoavat tällä kertaa Reedin ja Suen lähestyvät seurapiirihäät, joihin morsian luonnollisesti suhtautuu asian vaatimalla vakavuudella kun taas kumiraajoillaan kekkaileva proffasulhanen huolehtii lähinnä maapalloa uhkaavasta kauheasta planeettasyöpöstä. Intergalaktista soppaa hämmentävät entisestään salaperäinen, Laurence Fishburnen äänellä kumiseva Hopeasurffari, jonka todellisista aikeista ei ota selkoa, sekä nelikon kuolleista heräävä arkkivihollinen, pöyhkeä pohatta Victor Von Doom (karismaattinen Julian McMahon), josta edellisessä elokuvassa ehti kuoriutua darthvadermäiseen maskiin huokaileva pahis Tohtori Doom.

Entistäkin loistokkaampia erikoisefektejä maalla merellä ja ilmassa nähdään jälleen, kun joukolla estetään Lontoon Millennium-pyörää kaatumasta, mitellään tulen ja jään vastavoimia lennossa ja pohditaan haluaisiko ikisinkku Johnny kenties sittenkin sitoutua, liekkimiehen "mojo" kun näyttää olevan kateissa. Kaikki on hupsua, sympaattista ja melkoisen yhdentekevää koko perheen purkkaa, ja ennen kuin hääkellot kumajavat, kuvissa ehtii vilahtaa myös alkuperäissarjakuvan luoja Stan Lee. Kunnes jälleen tapaamme.

Teksti: Tuuve Aro

Lue myös:

    Uusimmat