USA/Kanada 1999. Ohjaus ja käsikirjoitus: David Cronenberg. Kuvaus: Peter Suschitzky. Leikkaus: Ronald Sanders. Lavastus: Carol Spier. Musiikki: Howard Shore. Kuvatehosteet: Jim Isaac. Tuotanto: Robert Lantos, Andras Hamori, David Cronenberg. Pääosissa: Jennifer Jason Leigh, Jude Law, Ian Holm, Willem Dafoe, Don McKellar. Kesto: 97 min.
David Cronenberg on lähes pakkomielteenomaisesti pitänyt elokuvissaan kiinni varsin omalaatuisista mieliteoistaan, joista näkyvin on ihmisten mutaatioiden aulis fantasianomainen esittely. Miehen mahasta on kaivetu videokasettia (Videodrome), mies on sekaantunut hyönteiseen (Kärpänen), naisesta on tullut metallilla paranneltu seksiobjekti (Crash) ja nyt sama linja jatkuu. eXistenZ tarjoaa kuvaa tulevaisuudesta, jossa tietokonepelejä ei tuijotella ruudulta, vaan ne eletään mukana; piuha vain kiinni selkään istutettuun bioporttiin ja menoksi& Elokuvassa nähdään tuloksena saavutettu virtuaalitodellisuus, joka on varsin inhorealistinen väkivallan purskeineen ja bittiteknologian ja lihan yhdistymisineen.
Leffa kertoo Allegra Gelleristä (Jason Leigh), kuuluisasta pelisuunnittelijasta, joka pakenee salamurhaajia omaan peliinsä seuranaan peleistä tietämätön talonmies Ted (Law). Lopulta kaksikon todellisuuden tasot joutuvat tehosekoittimeen ja katsojalle jää pohdittavaksi mitä eri fiktion kalvot pitävät sisällään. Homma on vaativa ja samalla silmille välähtelee ihmisruumiin monia eri käyttötapoja ja hajoamisprosesseja.
Cronenbergin tulevaisuuskuva ja virtuaalitodellisuus on aivan toisesta maailmasta kuin esimerkiksi menestyneen Matrixin. Siinä missä heinäseivässankarit pomppivat Matrixissa talojen katoilta nahkahousuissaan ja aurinkolaseissaan ja ampuivat käsiaseitaan tyhjiksi, kootaan eXistenZissä käytettävä ase iljettävän ruoka-annoksen luista ja panoksiksi hampaat omasta suusta. Cronenberg on kieltämättä perversioidensa lisäksi myös tutustunut tietokoneroolipelien toimintastrategioihin, joita hän viljelee älykkäästi pitkin matkaa.
Inhottavuuksien yläpuolelle onkin sitten dramatiikan tasolla vaikea päästä ja Cronenbergin tahallisen tönkösti sanailevat näyttelijät eivät saa rakennettua hommasta tarpeeksi kiinnostavaa. Cronenbergin himoikkaimmat fanit varmasti tapittavat housunsa pyykkikoriin, mutta muille voi nousta kysymys mieleen, että minkä takia ja mitä sitten.
eXistenz on siis hyvin ambivalentti teos, suositteleminen on vaikeaa. Mutta jos aihe kiinnostaa niin se on hyvä sauma hurahtaa Cronenbergin seurakunnan jäseneksi. Long live the new flesh!
Teksti: Jari Rantala
Kuvat: CTS Egmont