Ruotsin sisäinen turvallisuus on voimakkaasti heikentynyt viime vuosien aikana. Siellä ei selkeästi ole osattu varautua nykyisiin ilmiöihin ajoissa. Osataanko Suomessa ottaa tästä opiksi, kirjoittaa entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero.
Otsakkeissa ovat olleet kranaatti-iskut, poliisiin kohdistuva väkivaltaisuus, katuturvallisuuden heikkeneminen, ongelma-alueet, joihin poliisikin välttää menemästä jne. Tämä on vain osa kokonaiskuvasta. Kyse on jengiytymisestä ja jengien välisistä taisteluista, joiden yhteydessä myös viranomaiset joutuvat kohteiksi.
Viime vuonna Ruotsissa oli jengien välisiä aseellisia yhteenottoja noin 300 ja niissä kuoli kymmeniä ihmisiä. Pelkästään yhtenä viikkona viime vuoden tammikuussa Tukholman alueella kuoli tämän tyyppisissä ampumisissa viisi henkilöä. Viimeisin ampumavälikohtaus oli vastikään Malmössä, jossa kuoli kolme henkilöä ja haavoittui useita.
Sotilaita katurauhaa vaalimaan?
Ruotsissa tilanne on kehittynyt useiden vuosien kuluessa. Nyt kun todellisuudessa keinoja ei enää ole olemassa, kädet on osittain jouduttu nostamaan pystyyn. Poliisien määrää lisätään runsaasti, mutta koulutus vie aikaa.
Poliisiylijohtajakin on vaihdettu. Uusi poliisiylijohtaja vaatii 10 000:tä poliisia lisää, kun heitä jo nyt on noin 20 000. Ruotsissa on väläytetty sitäkin, että sotilaita voitaisiin käyttää katurauhan ylläpitämisessä.
On tultu todella kauas siitä idyllisestä mielikuvasta, joka meilläkin on Ruotsista joskus ollut.
Ruotsi on myös myöntänyt, että he ovat olleet sinisilmäisiä aikaisemmissa turvapaikka- ja maahanmuuttokysymyksissä. Tilanne on siis syntynyt pitkän ajan kehityksen kautta, eikä tehtyjä virheitä voida enää kokonaan poistaa millään keinoilla.
