Tuen laskua selittävät kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajien aiempaa kriittisemmät asenteet hyvinvointivaltiota kohtaan.
Lähes kolme neljästä (72 prosenttia) suomalaisesta pitää hyvinvointivaltiota aina hintansa arvoisena, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Tuki on pudonnut 13 prosenttiyksiköllä syksyn 2018 huippulukemista.
Laskua selittävät tutkimuksen mukaan päähallituspuolueiden kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajien aiempaa kriittisemmät asenteet hyvinvointivaltiota kohtaan.
Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajista vain noin puolet pitää suomalaista hyvinvointivaltiota aina hintansa arvoisena.
Vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden kannattajista hyvinvointivaltiota kannattaa kustannuksista riippumatta yli 90 prosenttia.
RKP:n kannattajien keskuudessa tuki on 82 prosenttia, keskustan kannattajilla 74 prosenttia, kristillisdemokraattien kannattajilla 69 prosenttia ja Liike Nytin kannattajilla 64 prosenttia.
Palveluista luopuminen jakaa näkemyksiä
Tutkimuksessa kysyttiin myös, olisiko vastaaja valmis luopumaan joistakin valtiolta, hyvinvointialueilta ja kunnilta saamistaan palveluista, jos veroja alennettaisiin.
Ajatusta kannatti 38 prosenttia ja vastusti 43 prosenttia vastaajista.
Kokoomuksen, Liike Nytin ja perussuomalaisten kannattajista noin kaksi kolmasosaa olisi valmis luopumaan joistakin palveluista, jos veroja alennettaisiin.
Vihreiden ja SDP:n kannattajista näin katsoo noin viidennes ja vasemmistoliiton kannattajista vain hyvin harva.
Keskustan, kristillisdemokraattien ja RKP:n kannattajista ajatusta kannattaa nelisenkymmentä prosenttia.
"Keskustelu rahoituksesta on aiheellinen"
Evan johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää toteaa tiedotteessa, että vaikka suomalaiset periaatteessa tukevat hyvinvointivaltion ylläpitämistä kustannuksista riippumatta, yhä useampi pohtii, miten julkiset palvelut pystytään rahoittamaan.
– Aikaisempien Arvo- ja asennetutkimusten mukaan suomalaisten enemmistö ei mielellään itse maksaisi lisää veroja, eikä jatkuva velkaantuminenkaan maistu. Kun toiminnan tehostamispyrkimykset eivät näytä tuottavan tulosta ja kansalaisten verotus kiristyy entisestään, keskustelu julkisten palveluiden rahoittamisesta on aiheellinen.
Kyselyyn vastasi maaliskuussa noin 2 000 henkilöä. Sen virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttia molempiin suuntiin. Aineisto kerättiin Taloustutkimuksen nettipaneelissa.