Ruotsi, 2001. Ohjaus: Catti Edfeldt. Käsikirjoitus: Måns Gahrton, Jonas Unenge. Kuvaus: Leikkaus: Tuotanto: Pääosissa: Ellen Fjaestad, Carl-Robert Holmer-Kårell, Rosanna Munter. Kesto: 93 min.
Ruotsi, 2001. Ohjaus: Catti Edfeldt. Käsikirjoitus: Måns Gahrton, Jonas Unenge. Kuvaus: Leikkaus: Tuotanto: Pääosissa: Ellen Fjaestad, Carl-Robert Holmer-Kårell, Rosanna Munter. Kesto: 93 min.
Ruotsalaisten Evan & Adamin tarina alkoi alunperin Jonas Unengen piirtämänä ja Måns Garthonin kirjoittamana sarjakuvana. Sarjakuvasta henkilöt siirtyivät nuortenkirjoihin, joiden menestys siivitti tietä suositulle tv-sarjalle. Elokuvaversio on kerännyt kotimaassaan peräti 380 000 katsojaa, mikä on kunnioitettava saavutus elokuvalta, joka ei juokse muodikkaiden teemojen perässä vaan kertoo raikkaasti tavallisten teinien kasvukivuista ja arkisista mutta samalla isoista asioista.
Elokuvan nimihenkilöt ovat olleet kimpassa 11-vuotiaista lähtien. Nyt 14-vuotiaat nuoret ja heidän perheensä suunnittelevat yhteistä lomamatkaa Kreetalle. Kaikki on hyvin siihen asti, kunnes Eva alkaa pohtia sitä, miten on mahdollista tietää, rakastaako yhä kumppaniaan. Evaa risoo myös muiden tapa kohdella häntä ja Adamia kuin vanhaa avioparia. Aprikoituaan aikansa Eva jättää Adamin äkisti ilman dramatiikkaa tai minkäänlaisia selityksiä. Nimensä mukaisesti elokuvassa vietetään neljät synttärit, joiden väliin mahtuu yksi jättimäinen fiasko, jonka saa aikaan sen, että Adam rakastuu hänen ystävättäreensä, hyperaktiiviseen ja ulospäinsuuntautuneeseen Petraan. Evan mustasukkaisuus johtaa välienselvittelyyn, josta kehkeytyy vahingossa julkinen, todellinen fiasko. Sen aiheuttaman häpeän yli on vaikea astua. Yhtä vaikeata on pyytää ja antaa anteeksi.
Eva ja Adam viehättää ongelmiensa arkisuudella; itse asiassa se on kaikkea muuta kuin ongelmaelokuva. Vaikka tarinan joidenkin uusperheiden sisäiset suhteet ovatkin välillä kimurantteja, lapset ovat ns. tavallisten ja tasapainoisten, keskiluokkaisten perheiden lapsia. Trendikkäät huume- ja seksuaaliongelmat on kokonaan jätetty pois.
Parasta Catti Edfeldtin ohjaamassa elokuvassa ovat sen käsikirjoitus sekä valloittavasti näyttelevät nuoret. Tarinassa ei sorruta turhiin ylilyönteihin vaan näytetään, miten nuorten ihmisten maailmassa niin kovin pieniltä tuntuvat asiat voivat olla mullistavia: finni otsalla tai pyykissä kutistunut hame saattavat merkitä maailmanloppua. Ihmissuhteet ovat yhtä vaikeita varhaisteineille kuin aikuisillekin, vaikka ongelmien syyt ja keinot käsitellä vaikeuksia ovatkin kovin erilaiset. Edfeldt on aidosti kiinnostunut nuorista ja heidän tunteistaan kaihtaen vähättelevää asennetta. Nuorten sisäiseen kaaokseen, jota pyörittävät lapsekkaan turhamaiset aprikoinnit, suhtaudutaan vakavasti. Ehkä juuri siksi heille on niin helppo sydämellisesti nauraa. Elokuvan pääpari on kerrassaan herkkä ja herttainen, ja tarinan nelikymppiset aikuiset antavat omilla möhlimisillään lisämaustetta teiniparin takkuiselle love storylle.
Teksti: Minna Karila
Kuva: FS Film